Menimme Sadun kanssa suoraan koulusta linja-autolla tallille. Pakkasta oli kymmenisen astetta, mutta siitä huolimatta Ukko tärisi kylmissään tarhassaan, vaikka sillä oli loimi päällä.
Otimme Ukon sisälle, mutta se tärisi edelleen kauttaaltaan. Tässä vaiheessa iski pienimutoinen paniikki ja epävarmuus hevosen voinnista. Soitimme tallinpitäjän paikalle ja hän totesi, että ensimmäisenä kannattaisi mitata lämpö. Kuumetta oli 39,5. Tässä vaiheessa jo rauhotuin, sillä tilanne ei ollutkaan kuolemanvakava. Heitimme fleeceloimen Ukon niskaan ja juotimme sille melassivettä. Soitimme klinikalle, jossa kehotettiin hakemaan heiltä kuumetta alentavaa lääkettä ja kutsumaan eläinlääkäri paikalle vielä varmuuden vuoksi tarkistamaan tilanne.
 |
| Kuumepotilas. |
Vakioeläinlääkärimme kehotti vielä tarkkailemaan tilannetta. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään akuuttitapaus, joten hän ei mielellään lähtisi tallille ajelemaan. Niinpä sovimme, että olemme uudestaan yhteyksissä, jos Ukon vointi menee huonompaan suuntaan tai kuume ei lähde laskemaan lääkkeistä huolimatta.
Karsinaan laitetut kolmen heinät eivät maistuneet kunnolla kuumeiselle Ukolle, mutta onneksi äitini toi kuumetta laskevan kipulääkkeen klinikalta. Herra otti suoraan suuhun ruiskutettavan lääkeannoksen todella nätisti. Se oli myös jo lämmenyt loimen alla sen verran, ettei enää tärissyt.
 |
| Parane pian! :) |
1 kuumepäivä = 1 viikko lepoa. Toivottavasti Ukko ei sairasta kovin montaa päivää, sillä se tietäisi pitkää sairaslomaa, joita on kyllä piisannut ihan tarpeeksi tämän syksyn aikana. Juuri, kun oltiin päästy takaisin normaaliliikuntaan... Ja vielä eilen pääsin kehumaan, että ollaan asuttu uudella tallilla jo yli kaksi kuukautta sairastelematta. Tärkeintä on kuitenkin, että Ukko tulee taas kuntoon. :)
Voi kun on ikävä kuulla tästä. Paranemisia Ukolle! Saa olla kaikista terveistä päivistä aina iloinen :). Pitäisi se muistaa itsekin kun haikailen vaan pihaton perään vaikka asiat on näin hyvin, vaikka heppa seisoo ainakin 15 tuntia karsinassa (josta minulla on kamalan huono omatunto, minusta kun hevonen kuuluisi pihattoon) niin se on silti terve :D
VastaaPoistaUkkokin on nyt talvisin sen 15 tuntia sisälä (tuosta noin kolme tuntia se puuhailee meidän kanssa = hoito ja ratsastus), josta koen myös huonoa omatuntoa. Yritän kuitenkin ajatella, että monet asiat ovat Ukon kannalta tällä hetkellä todella hyvin, vaikka toki aina on parantamisen varaa.
PoistaLuulen, että Ukko on tällä hetkellä todella tyytyväinen. Entisellä tallilla hevoset olivat puolet vuorokaudesta ulkona, mutta eipä siitä ollut Ukolle paljon iloa, kun se stressasi muita hevosia. Se ei edes loppuaikoina enää halunnut tarhaan, kun toimme sen sisälle.
Veikkaanpa, että me molemmat olemme hevosten karsinassa oloajasta enemmän huolissamme kuin hevoset itse. :D
Pää pystyyn ja kohti uusia pettymyksiä! ;) No ei suinkaan. Täytyy olla iloinen Ukon terveistä päivistä. :) Eiköhän se tästäkin taas tokene niin, kuin ennenkin: ennätysajassa.
Hevonen on tosiaan sopeutuva eläin mutta karsinaan se ei kuulu vaikka sinne sopeutuukin. Onneksi akuuttia hätää ei siitä sikäli aiheudu, mutta kaikki nesteen kertymiset ja jäykistymiset tekee pahaa sydämelleni :´(... :S. Meilläkin onneksi kuuluu se n3tuntia "ohjattua" puuhailua sitten päiviin :). Se toinen talli ois ollut varmaan unelma teillä jos oisivat saaneet tiloja järkeistettyä niin että ois löytynyt oma paikkansa kaikille -eri ruokintapisteet jne :)
PoistaNiin, ja kuuluko hevonen ylipäätään vankeuteen, Suomen luontoon, ihminen sen selkään jne...
PoistaYritimme kyllä entisellä tallilla keskustella asiasta, mutta he eivät nähneet mitään ongelmaa ruokapaikkojen vähäisyydessä.
Niin, nuo vankeus ja suomen luonto ei nyt ole niin relevantteja asioita kun lähtökohta on se että me pidämme hevosia, relevanttia on silloin se minusta se miten niitä pidämme :).
PoistaAnteeksi, mutten tiedä, mitä relevantti tarkoittaa.
PoistaKun nyt oikein alkaa miettimään niin, onko edes hevosen pitäminen lähtökohta. Emmehän me niitä enää tarvitse mihinkään, kun on autot ja traktorit keksitty. Onko itsekästä pitää niitä vain omaksi ilokseen? Meillä nyt on kuitenkin hevonen ja sille tottakai pyrimme tarjoamaan mahdollisimman mielekkään elämän. :)
Hevoset ovat jo niin jalostettuja ja yksilöllisesti erilaisia, ettei kaikille luonnonmukainen hevosenpito ole enää sopivin vaihtoehto. Yksineläjä ei sopeudu välttämättä enää laumaan, ohutturkkinen pihattoon, huonokavioinen kengättömyyteen jne...
Minä luen pihatoksi muutkin ratkaisut kuin kylmäpihaton, eli karvansa puolesta jokaikisen hevosen uskon tarkenevan sille sopivassa pihattomaisessa "tallissa". Eli jos lukee pihatoksi ratkaisun, jossa hevonen saa itse valita onko sisällä vai ulkona joka lienee se tärkein ero karsinassa seisottamiseen -se liikkumisen vapaus. Tämmöinen ratkaisu voi olla esimerkiksi ihan "normi talli" lämmityksineen, jossa on järjestetty oviaukkojen muoviliuskoin ja tuulikaapein vapaa liikkuminen sisään ja ulos. Mitä isommat hevosmäärät sitä haasteellisempaa varmaan on järjestää, mutta uskon että pystyttäisi paljon parempaan kuin nykyään :). Ja kuka kieltää loimittamasta ns pihattohevosta :D.
PoistaTuosta en tiedä mistä niitä epäsosiaalisia hevosia syntyy ja miten niitä kasvatetaan, mutta se on toki totta että niitä on, varmaan ihan perusluonteeltaankin. Tiedän hevosen joka eli ja kasvoi pihatossa ja se oli silti niin mahdoton pomottamaan toisia, että se piti ottaa sieltä pois. Kaikki eivät vaan jostain syystä siedä muita. Liekö tuo sen vaikeampi järjestää kuin vaikkapa orien pito. -Parhaimmillaan niillä voisi olla omat "yksiönsä" siinä pihattotallin ohessa :). Siis tiedän että puhun siitä, miten ihanteena voisi tiloja rakentaa ja ratkaista, ja toteuttaa, haluan vaan tuoda esille sitä näkökulmaa, että ratkaisuja perinteisen tallin lisäksi voisi ihan oikeasti toteuttaa. Enkä usko että tiloja suunniteltaessa ja rakennettaessa kulut niin merkittävästi poikkeaisivat, jos tiloja tallille ja hevosille ylipäätään olisi. (nykyäänhän saatetaan iskeä pienelle alueelle niin paljon hevosia joka on tilojen kannalta miltei mahdotonta)
Tuosta huonokavioisesta hevos-aiheesta minulla ei ole tarpeeksi tietoa. Tottakai on totta ettei kengättömyys sovi kaikille kengitetyille hevosille -mutta onko kyseessä tosiaan se, että hevonen on syntynyt kengät jalassaan eikä pärjää ilman niitä (= syntynyt ihan hyvät kaviot jalassaan, joista olisi kasvanut kovat ja vahvat ilman kengitystä ja kengitys on ne pilannut eikä siksi pärjää ilman niitä). Vai onko kyse siitä, että hevosella on niin huonot kaviot jo syntyessään, alunperinkin, ettei se pärjää ns luonnontilaisilla kaviolla.
Täykkäreistä sanotaan että on jalostuksen takia tullut huonot kaviot, olisi mielenkiintoista tietää tuosta lisää. Ja ennenkaikkea varmaankaan minkään hevosen kaviot eivät kestä esim ravi tai laukkakilpailuita, tai niihin edellytettävää treeniä, koska se ylittää kavion kestokyvyn. Ei ole aavistustakaan, että jos rautakenkää ei olisi keksitty, pystyttäisikö bootsien ansiosta kilpailemaan samalla tavalla.
Relevanttilla tarkoitin oleellista. Eli koska pidämme hevosia, minusta on oleellista miettiä sitä, miten pidämme hevosia, ei sitä, pitäisimmekö tai pitäisikö niitä pitää :D.
Olen edelleenkin luonnonmukaisen hevosenpidon kannalla, mutta en ole enää niin "hievahtamaton" linjani suhteen. Olen tavannut niin erilaisia hevosenpitometodeja ja huomannut molemmista äärilaidoista sekä hyviä että huonoja puolia. Näin olen alkanut yhdistelmään vähän kummaltakin puolelta aatteita, jotta löytäisin sen kultaisen keskitien.
PoistaOlisihan se hienoa, jos karsinalle löydettäisiin joku toinen vaihtoehto. Täällä meilläpäin vaihtoehtona olisi kylmä pihatto kymmenen hevosen laumalla. En halua ottaa Ukon kohdalla enää sitä riskiä, ettei se edelleenkään tottuisi laumaan, vaikka ruoka olisi järjestetty paremmin. Ehkä seuraavalla hevosella.
Tärkeintähän on kuitenkin, että hevonen voi hyvin ja siitäkin voi olla ontaa mieltä. Ainakin Ukon kohdalla oli selvää, ettei lauma ole sen hyvinvointia edistävä seikka. Vaikka olisimme kovasti halunneet pitää hevosemme isossa aitauksessa laumassa, se ei kuitenkaan toiminut ja täytyi kuunnella hevosta oman aatteensa puolustamisen sijaan. :)
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaLisään vielä, etten ole tähän mennessä löytänyt vielä yhtää toimivaa ISOA laumaa talvitarhassa. Heinän säännöstely ei toimi, sillä silloin voi olla riski, ettei yksi sakkaan syödä tarpeeksi. Vapaa heinä taas yleensä sijoitetaan vain 1-2 paikaan. Näen vain hevosten kesken paljon nahinaa ja stressaantuneisuutta. Eihän ne luonnosakaan syö yhdestä ainoasta heinäkasasta. Jos taas hevoset vaihtuvat tiuhaan, arvojärjestyksestä ei päästä kunnolla koskaan selville. Luonnossahan hevoset ovat isoissa laumoissa, jotka ovat jakautuneet pienempiin perheryhmiin -yleensä nämä laumaan sijoitetut kesyhevoset eivät ole sukua keskenään.
PoistaLaitumella Ukko voi hyvin laumassa, kun se sai syödä omalla paikallaan, muttei enää tarhassa.
Kaikesta huolimatta pidän hevostoveria tärkeänä hevoselle, mutta iso lauma ei mielestäni näissä oloissa toimi.
Hei tarkoitukseni ei ollut arvostella sinun hevosen pitoasi vaan yleisellä tasolla siitä puhua. En missään nimessä tarkoittanut vaikkapa sitä että teidän olisi Ukko pitänyt hampain kiristäen pitää edellisessä paikassa tai mitään muutakaan. Päinvastoin. Tarkoitukseni oli vain jutella aiheesta eikä meidän tarvitse siitä jatkaa jos se aiheuttaa ärsytystä. Blogiin kommentoinnin on tarkoitus tuottaa kuitenkin iloa kommunikoinnin muodossa, ei hammasten kiristystä.
PoistaEn ottanutkaan kommenttiasi omia hevosen pito tapoajani arvostelevana vaan otin Ukon ihan käytännön esimerkiksi. :) Viestistäni varmaan saa hyvin ärsyyntyneen kuvan, jota tuolla hetkellä olinkin, mutta en tästä keskustelusta johtuvista syistä. :) Pahoittelut siitä!
PoistaHaluan toki vielä jatkaa tulevaisuudessakin keskustelua ja kommentoin heti tekstistäsi kohtaa: "en tiedä mistä niitä epäsosiaalisia hevosia syntyy ja miten niitä kasvatetaan" Luulen itse se on kasvatuksesta kiinni. Toki varmasti hevosten sosiaalisuudessa on jo syntyjään eroa, mutta se, ettei sovellu laumaan on varmaankin kasvatuksesta kiinni. Jos ajatellaan esimerkiksi Ukkoa: Se oli varsana emänsä kanssa, myöhemmin toisen varsan seurassa ja lopulta yksin lähes kahdeksan vuotta. Eikai se laumassa osaa käyttäytyä, kun se ei ole siellä koskaan ollutkaan. Onkai niillä muillakin eläimillä samaa. Tiedän koiran, joka ei saanut pentuna tarpeeksi koirakontakteja ja näin se ei nykyisin tiedä, miten käyttäytyä muiden koirien seurassa.