Aina oppii jotain uutta

Ratsastuskoululla hevoskirjoja lukeneena luulin tietäväni paljon hevosista. Kirjastosta on varmaan tullut lainattua kymmeniä kirjoja ja omasta kirjahyllystäkin löytyy muutama. Ukon tultua kuvioihin sain huomata, etten oikeasti tiennyt juuri mitään hevosista, vaikka meidän ratsastuskoululla sai itse hakea hevosensa tarhasta sisälle, hoitaa sen ratsastustunnille ja halutessaan osallistua tallitöihin. Olin todella tarkka varusteiden sopivuudesta ja hevosen puhtaudesta. Usein tuli myös lakaistua tallia, siivottua tuntihevosensa harjoja yms. Olen tyrmistynyt, kun joillakin ratsastuskouluilla hevostaan ei saa edes itse laittaa tunnille valmiiksi.

Ei hevosia opi hoitamaan hevoskirjojen avulla ja vaan käytännön kokemuksen ja muiden hevosihmisten neuvojen kautta. Ylläpitotalli on meille juuri sopiva vaihtoehto,  koska siellä on aina joku, jolta voi pyytää neuvoa ja apua. Mottonikin on: kysyjä ei tieltä eksy.

Tänään sain tietää, että on olemassa erikokoisia hokkeja. Asia selvisi, kun kengittäjä/tallinpitäjä oli kengittämässä Ukkoa ja huomasi, että etukenkien hokin paikat olivat suuremmat kuin meiltä löytyvät hokit. Takakenkien reiät olivat hokkiemme kokoiset. Ostimme sitten tallinpitäjältä näitä etukenkiin sopisivia hokkeja. Ensi kerralla kaupassa täytyy ottaa myös tämäkin seikka huomioon ja ostaa kengät, joissa on pienenmpien hokkien reiät.

Tämä on blogini 100 kirjoitus.