tiistai 31. heinäkuuta 2012
maanantai 30. heinäkuuta 2012
Pitäiskö tässä olla helpottunut olo?
Mistä tässä nyt aloittaisi? Hieroja kävi ja hieroi Ukon läpikotaisin. Lihakset olivat oiken hyvässä kunnossa ja Ukko venyi mainiosti. Kannattaa venytellä niitä hevosia! Aloitimme Ukon venyttelyn sen takia, jotta se ei kipeytyisi, kun se aloitti niin vasta ratsastusuransa. Venyttelyjä kuitenkin suositellaan tehtävän kaikille hevosille ja muutama kerta silloin tällöin ei riitä. Ukossa venyttely on saanut aikaan selvästi vain positiivisia muutoksia. Se on kyllä niin notkeaa poikaa, että! :D
Elikkä, elikkä... Hieroja hieroi Ukon ja oikeastaan ainoa paikka, josta se arkoi oli lanne. Sieltä kuulemma lähtee/kulkee hermostoja takajalkoihin. Vaiva on hyvin yleinen ruunilla. Hieroja antoi homeopaattiset lääkkeet käyttöohjeineen ja neuvoi liikuttamaan normaalisti. Jos tilanne ei muutu tai menee pahempaan suuntaan, on syytä olla yhteyksissä.
Hieroja huomautti Ukon kavioista, jotka ovat levinneet. Erityisesti etukaviot. Hän suositteli kysymään kengittäjältä, miksi ovat tuollaiset. Pidemmän päälle kavioista voi pahimmassa tapauksessa loheta puolet pois. Lisäksi kaviot ovat kasvaneet kauhean pitkiksi ja kengät alkavat pian painaa säteeseen, vaikka kengityksestä on vain noin viisi viikkoa.
Toivottavasti lääke vaikuttaa ja Ukko sekä sen kaviot saadaan taas kuntoon. :) Näitä "kriisejä" ja ongelmia on ollut tämän vuoden aikana enemmän, kuin laki sallii. En ymmärrä, miksi viime vuonna ei ollut mitään ja yhtäkkiä uuteen vuoteen kääntyessä kaikki mahdollinen kaatuu niskaan. Sentään Ukon kaulan patti ja ryhäelmä ovat kovaa vauhtia paranemassa. Pitää ajatella niin, että huonomminkin voisi mennä. Toivottavasti päästään pian taas takaisin normaaliin rytmiin ja epäonninen kausi alkaisi jo hellittää. :)
Elikkä, elikkä... Hieroja hieroi Ukon ja oikeastaan ainoa paikka, josta se arkoi oli lanne. Sieltä kuulemma lähtee/kulkee hermostoja takajalkoihin. Vaiva on hyvin yleinen ruunilla. Hieroja antoi homeopaattiset lääkkeet käyttöohjeineen ja neuvoi liikuttamaan normaalisti. Jos tilanne ei muutu tai menee pahempaan suuntaan, on syytä olla yhteyksissä.Hieroja huomautti Ukon kavioista, jotka ovat levinneet. Erityisesti etukaviot. Hän suositteli kysymään kengittäjältä, miksi ovat tuollaiset. Pidemmän päälle kavioista voi pahimmassa tapauksessa loheta puolet pois. Lisäksi kaviot ovat kasvaneet kauhean pitkiksi ja kengät alkavat pian painaa säteeseen, vaikka kengityksestä on vain noin viisi viikkoa.
Toivottavasti lääke vaikuttaa ja Ukko sekä sen kaviot saadaan taas kuntoon. :) Näitä "kriisejä" ja ongelmia on ollut tämän vuoden aikana enemmän, kuin laki sallii. En ymmärrä, miksi viime vuonna ei ollut mitään ja yhtäkkiä uuteen vuoteen kääntyessä kaikki mahdollinen kaatuu niskaan. Sentään Ukon kaulan patti ja ryhäelmä ovat kovaa vauhtia paranemassa. Pitää ajatella niin, että huonomminkin voisi mennä. Toivottavasti päästään pian taas takaisin normaaliin rytmiin ja epäonninen kausi alkaisi jo hellittää. :)
sunnuntai 29. heinäkuuta 2012
Huolestunut
Olen minä, kun en tiedä, mikä Ukolla on! Onneksi huomenna tulee hieroja ja pääsen tästä piinasta. Kävin muuten tänään piipahtamassa tallilla ja Ukko oli todella energisen oloinen, kun se ei ole saanut kohta viikkoon kunnolla liikuntaa. Yleensä liikkumistauko näkyy Ukossa pikemminkin laiskuutena, mutta näin pitkä tauko saa Ukon ihan höpöroksi. Se säpsyy ääniä ja tarkkailee ympäristöä hermostuneesti.
Ravuutin Ukkoa ja paikalla olleiden mielestä ongelma on vasemmassa takasessa. Ukko oli kuulemma eilen juoksennellut laitsalla ja silloinkin se aristeli kyseistä jalkaa. Ukko-parka haluaisi intoilla, mutta jalka ei ole samaa mieltä. :(
Nyt on kyllä ollut viime aikoina aika yksipuolista tekstiä, mutta asialle ei oikein voi mitään, kun tilanne on, mikä on. Elämä ei tosiaan aina ole ruusuilla tanssimista ja toivon tällä hetkellä eniten, ettei jalasta löytyisi mitään sen vakavampaa vaan Ukko tulisi mahdollisimman pian kuntoon. :)
Ravuutin Ukkoa ja paikalla olleiden mielestä ongelma on vasemmassa takasessa. Ukko oli kuulemma eilen juoksennellut laitsalla ja silloinkin se aristeli kyseistä jalkaa. Ukko-parka haluaisi intoilla, mutta jalka ei ole samaa mieltä. :(
Nyt on kyllä ollut viime aikoina aika yksipuolista tekstiä, mutta asialle ei oikein voi mitään, kun tilanne on, mikä on. Elämä ei tosiaan aina ole ruusuilla tanssimista ja toivon tällä hetkellä eniten, ettei jalasta löytyisi mitään sen vakavampaa vaan Ukko tulisi mahdollisimman pian kuntoon. :)
Vastauksia kysymyksiin
Kumman valitsisit, jos ois ihan pakko valita? Ukolla ratsastaminen vai Ukon hoitaminen/muu touhuilu.
- Tähän on helppo vastata! Valitsisin Ukon hoitamisen, sillä se pelastaa huononkin ratsastuskerran. En koskaan edes suostunut pitämään Ukkoa sen ratsastettavuuden vaan sen ihanan luonteen tähden. :) En kuitenkaan väitä, että Ukolla ratsastaminen ei olisi mukavaa.
Millaisesta musiikista pidät? Lempikappaleita?
- Pidän monenlaisesta musiikista iskelmästä rockkiin. :D En kuitenkaan pidä musikkityyleinä raaskaasta hevistä tai HipHopista. Laitan tähän nyt muutamia lempikappaleitani kuvaamaan laajaa musiikkimakuani.
Mikä on lempielokuvasi?
- Niitä on useita, mutta tässä muutamien esimerkkien trailerit. :)
Käytkö muualla ratsastamassa kuin Ukolla ? jos et niin miksi ? :)
- En kirjaimellisesti käy missään, mutta olen ratsastanut nykyisen tallin hevosilla silloin, kun Ukko oli karsinalevossa muutaman viikon. Osallistumme Sadun kanssa tulevaisuudessa tunneille, jolloin toinen ratsastaa Ukolla ja toinen jollakin tallin hevosista.
Onko Ukko sun nimissä vai sadun ?
- Itseasiassa Sadun äidin.
Millä teet videosi ?
- Pinnacle Studio 15
Onko totta että Ukon isä on ollut 100 000 arvoinen ravuri amerikassa ?
- En valitettavasti osaa vastata tähän kysymykseen. Ukon isä on ainakin tuotu Amerikasta Suomeen.
Mikä on parasta siinä, että on oma hevonen?
- Se, että hevosesta saa ystävän ja, ettei harrastaminen jää vain ratsastamiseen.
Millaiset olosuhteet hevosilla olisi unelmatallissasi?
- Pihatto. Suuri tarha erillaisilla maasto-olosuhteilla ja puuaidalla (kammoan sähköjuttuja!). Hevoset vapaalla heinällä eikä turhaa loimitusta. Pihattoon liitettynä osa, jossa satulahuone, kuivaushuone ja tilava pesupaikka. Kesäisin hepot laitumella.
Mitä arvostat Ukossa eniten?
- Sen rehellistä luonnetta.
- Tähän on helppo vastata! Valitsisin Ukon hoitamisen, sillä se pelastaa huononkin ratsastuskerran. En koskaan edes suostunut pitämään Ukkoa sen ratsastettavuuden vaan sen ihanan luonteen tähden. :) En kuitenkaan väitä, että Ukolla ratsastaminen ei olisi mukavaa.
Millaisesta musiikista pidät? Lempikappaleita?
- Pidän monenlaisesta musiikista iskelmästä rockkiin. :D En kuitenkaan pidä musikkityyleinä raaskaasta hevistä tai HipHopista. Laitan tähän nyt muutamia lempikappaleitani kuvaamaan laajaa musiikkimakuani.
Mikä on lempielokuvasi?
- Niitä on useita, mutta tässä muutamien esimerkkien trailerit. :)
Käytkö muualla ratsastamassa kuin Ukolla ? jos et niin miksi ? :)
- En kirjaimellisesti käy missään, mutta olen ratsastanut nykyisen tallin hevosilla silloin, kun Ukko oli karsinalevossa muutaman viikon. Osallistumme Sadun kanssa tulevaisuudessa tunneille, jolloin toinen ratsastaa Ukolla ja toinen jollakin tallin hevosista.
Onko Ukko sun nimissä vai sadun ?
- Itseasiassa Sadun äidin.
Millä teet videosi ?
- Pinnacle Studio 15
Onko totta että Ukon isä on ollut 100 000 arvoinen ravuri amerikassa ?
- En valitettavasti osaa vastata tähän kysymykseen. Ukon isä on ainakin tuotu Amerikasta Suomeen.
Mikä on parasta siinä, että on oma hevonen?
- Se, että hevosesta saa ystävän ja, ettei harrastaminen jää vain ratsastamiseen.
Millaiset olosuhteet hevosilla olisi unelmatallissasi?
- Pihatto. Suuri tarha erillaisilla maasto-olosuhteilla ja puuaidalla (kammoan sähköjuttuja!). Hevoset vapaalla heinällä eikä turhaa loimitusta. Pihattoon liitettynä osa, jossa satulahuone, kuivaushuone ja tilava pesupaikka. Kesäisin hepot laitumella.
Mitä arvostat Ukossa eniten?
- Sen rehellistä luonnetta.
perjantai 27. heinäkuuta 2012
Tilannepäivistys + kysymyksiä tulemaan
Soitin kengittäjän tälle päivälle katsomaan Ukon kavioita ja, että pitääkö ainakin toinen etukengistä vaihtaa. Hän kuitenkin sanoi, että kengät menevät vielä seuraavaan kengitykseen 1-2 viikon päähän. Kavioista ei löytynyt mitään, mikä voisi aiheuttaa Ukon käytöksen. Sinänsä hyvä, sinänsä ei. On kauheata olla epätietoisuudessa! Onneksi Ukko ei näytä yhtään kärsivältä tai kipeältä (kuten silloin, kun Ukko sai laumakaveriltaa potkun jalkaansa) ja on muutenkin oma ihana itsensä. Se varaa painoa kaikille jaloille, mutta se lepuuttaa vasenta takastaan useammin ja korostuneemmin kuin oikeaa.
Ravuutin Ukkoa kentällä ja olen melkoisen varma, että ongelma on juurikin vasemmassa takasessa. Siinä on muuten nyt paljon nestettä, mutta en osaa sanoa oliko nestettä enemmän nyt kuin keskiviikkona. Ukolla on ollut kyllä nyt muutenkin nesteitä jaloissa (erityisesti vasemmassa takasessa) ja olen harkinnut tiputtaa kauramäärän takaisin vanhaan testatakseni johtuuko nesteisyys kaurasta.
En mitenkään jaksaisi odottaa maanantaihin hirojan tuloon, mutta pakkohan se on. Jollain tavalla olen kuitenkin aika rauhallisin mielin enkä osaa pelätä mitään pahaa. Kyllä Ukko paranee eikä siltä löydy mitään vakavaa! :))
Eipä muuta, kuin kysymyksiä vain tulemaan tuonne kommenttiboksiin. Saa nähdä tuleeko yhtäkään, mutta ainakin olen antanut mahdollisuuden niille, joilla on tai on ollut kysymyksiä mielen päällä. :)
Ravuutin Ukkoa kentällä ja olen melkoisen varma, että ongelma on juurikin vasemmassa takasessa. Siinä on muuten nyt paljon nestettä, mutta en osaa sanoa oliko nestettä enemmän nyt kuin keskiviikkona. Ukolla on ollut kyllä nyt muutenkin nesteitä jaloissa (erityisesti vasemmassa takasessa) ja olen harkinnut tiputtaa kauramäärän takaisin vanhaan testatakseni johtuuko nesteisyys kaurasta.
En mitenkään jaksaisi odottaa maanantaihin hirojan tuloon, mutta pakkohan se on. Jollain tavalla olen kuitenkin aika rauhallisin mielin enkä osaa pelätä mitään pahaa. Kyllä Ukko paranee eikä siltä löydy mitään vakavaa! :))
Eipä muuta, kuin kysymyksiä vain tulemaan tuonne kommenttiboksiin. Saa nähdä tuleeko yhtäkään, mutta ainakin olen antanut mahdollisuuden niille, joilla on tai on ollut kysymyksiä mielen päällä. :)
tiistai 24. heinäkuuta 2012
Ei muutoksia
Tänään ratsastaessa ei ollut tapahtunut muutoksia eiliseen. Käynti tuntui edelleen selkään ihan normaalilta. Ukko oli haluton ravaamaan ja vasempaan kierrokseen se hiljensi käyntiin kaarteissa/käännöksissä. Otin nyt myös laukkaa ja se nousi vaivatta, mutta se oli aikamoista kaahausta ensimmäisellä nostokerralla. Viimeisen noston aikana Ukko kuitenkin kaatui. Se on ennenkin kompuroinut etujalkojensa kanssa, mutta tällä kertaa se ei ehtinyt tehdä korjausliikettä vaan ns. sukelsi kentän pintaan. Minä lensin kaulan yli ja nousin heti ihmeissäni katsomaan, että, mitä oikein tapahtui. Ukkokin kompuroi ylös ja se oli päästä häntään aivan hiekkainen. Jopa sen suussa oli hiekkaa.
Talutin Ukon talliin. Kuolaimissa ja satulan alla oli hiekkaa, joten riisuin ne. Päätin sitten juoksuttaa Ukkoa loppuverkaksi, sillä en jaksanut enää harjata sitä ja pukea varusteita päälle. Liinassa Ukko käveli rennosti; mielestäni ihan normaalisti. Otin kumpaankin suuntaan ravia, mutta en huomannut merkittävää eroa tavalliseen. Sen nostaminen vain oli paljon työläämpää. Maiskutin ja huidoin useita kierroksia, ennen kuin se nosti ravin.
Tallissa tarkistin jälleen kerran jalat, mutta ei ollut lämpöä, turvotusta, haavoja tai kosketusarkuutta. Vasemman jalan sisäpinnalla oli karvaton punainen pikkurillin pään kokoinen "läntti", jota Ukko ei kuitenkaan arkonut yhtään. Kummissakin takasissa oli nestettä kuten on ollut muutenkin nyt laiduntamisen ja todennäköisesti kauran lisäämisen takia.
Venyttelyt sujuivat syöpäläisistä huolimatta normaalisti. Vasemman etujalan eteen vetämistä se kuitenkin arkoi. Jalka alkoi tärisemään ja Ukko veti sen pois. Tuo käytös taas viittaisi selkäkipuihin, koska se liike venyttää selkää.
Tilasin hierojan ja hän tulee ensi maanantaina. Katsotaan meneekö homma ohi jo ennen sitä. Ukko pitäisi joka tapuksessa hierottaa. Soitan eläinlääkärille tarvittaessa vasta hierojan käynnin jälkeen. Tietysti aiemmin, jos tilanne pahenee. Ukkohan tosiaan karkasi eilen pellolle ja se on voinut ihan hyvin vain veneyttää esim. jalkansa. Ihmisilläkinhän saattaa olla joku paikka kipeänä eikä kuitenkaan heti hyökätä lääkäriin.
P.S. Kiinnostaisiko teitä kysymyspostaus?
Talutin Ukon talliin. Kuolaimissa ja satulan alla oli hiekkaa, joten riisuin ne. Päätin sitten juoksuttaa Ukkoa loppuverkaksi, sillä en jaksanut enää harjata sitä ja pukea varusteita päälle. Liinassa Ukko käveli rennosti; mielestäni ihan normaalisti. Otin kumpaankin suuntaan ravia, mutta en huomannut merkittävää eroa tavalliseen. Sen nostaminen vain oli paljon työläämpää. Maiskutin ja huidoin useita kierroksia, ennen kuin se nosti ravin.
Tallissa tarkistin jälleen kerran jalat, mutta ei ollut lämpöä, turvotusta, haavoja tai kosketusarkuutta. Vasemman jalan sisäpinnalla oli karvaton punainen pikkurillin pään kokoinen "läntti", jota Ukko ei kuitenkaan arkonut yhtään. Kummissakin takasissa oli nestettä kuten on ollut muutenkin nyt laiduntamisen ja todennäköisesti kauran lisäämisen takia.
Venyttelyt sujuivat syöpäläisistä huolimatta normaalisti. Vasemman etujalan eteen vetämistä se kuitenkin arkoi. Jalka alkoi tärisemään ja Ukko veti sen pois. Tuo käytös taas viittaisi selkäkipuihin, koska se liike venyttää selkää.
Tilasin hierojan ja hän tulee ensi maanantaina. Katsotaan meneekö homma ohi jo ennen sitä. Ukko pitäisi joka tapuksessa hierottaa. Soitan eläinlääkärille tarvittaessa vasta hierojan käynnin jälkeen. Tietysti aiemmin, jos tilanne pahenee. Ukkohan tosiaan karkasi eilen pellolle ja se on voinut ihan hyvin vain veneyttää esim. jalkansa. Ihmisilläkinhän saattaa olla joku paikka kipeänä eikä kuitenkaan heti hyökätä lääkäriin.
P.S. Kiinnostaisiko teitä kysymyspostaus?
 |
| Parane pian! :) |
maanantai 23. heinäkuuta 2012
"Huolettomat ovat hevosettoman päivät" - Vai miten se menee?
Ukko oli tänään ratsastaessa ihan omituinen. Käynti tuntui selkään ihan normaalilta, mutta ravi oli aikamoista hapuilua erityisesti vasempaan suuntaan. Ravi pysyi vaivoin yllä ja Ukko hiljensi käyntiin kaarteissa. Varsinaista ontumista ei ollut havaittavissa. Siinä sitten saa pohtia, että, onko kyseessä laiskuus vai kipu. Pitäisikö patistaa eteenpäin vai lopettaa ratsastus siihen. Päädyin sitten ratsastamaan vielä jonkin aikaa käyntiä ja ravia ja lopetin sitten, koska minua ahdisti ihan hirveästi, että Ukkoon ehkä sattuisi ja minä ratsastaisin siitä huolimatta.
Ratsastuksen jälkeen tarkistin jalat huolella. Ei ollut turvotusta, lämpöä, haavoja tai kosketusarkuutta. Venyttelin kaikki jalat eikä silloinkaan ollut huomattavissa eroa tavanomaiseen. Vein Ukon sitten laitsalle, missä se käyttäytyi ihan normaalisti. Ei siis pyrkinyt kauemmas laumasta omiin oloihinsa apean näköisenä.
Huomenna pitää katsoa tilanne uudestaan. Voi olla, että ylireagoin ja kyseessä on väärä hälytys. Käytökselle voi olla monia syitä esim. se, että Ukolla on ollut nyt pari päivää aika kevyttä liikuntaa (toisena päivänä ei ollenkaan). Lisäksi herra oli karannut aamulla ja juossut pitkin peltoa melkein puoli tuntia. Epätasaisella ja pehmeällä pellolla se on voinut hyvin kipeyttää jalkansa tai sitten juokseminen vei siltä kaikki mehut. Ukko ei ole koskaan karkaillut "huvikseen". Jos se on karannut, se on johtunut siitä, että se ei ole halunnut esim. mutaiseen tarhaan. Ehkn se ei nyt halunnut laitsalle ötöiköiden syötäväksi.
Ratsastuksen jälkeen tarkistin jalat huolella. Ei ollut turvotusta, lämpöä, haavoja tai kosketusarkuutta. Venyttelin kaikki jalat eikä silloinkaan ollut huomattavissa eroa tavanomaiseen. Vein Ukon sitten laitsalle, missä se käyttäytyi ihan normaalisti. Ei siis pyrkinyt kauemmas laumasta omiin oloihinsa apean näköisenä.
Huomenna pitää katsoa tilanne uudestaan. Voi olla, että ylireagoin ja kyseessä on väärä hälytys. Käytökselle voi olla monia syitä esim. se, että Ukolla on ollut nyt pari päivää aika kevyttä liikuntaa (toisena päivänä ei ollenkaan). Lisäksi herra oli karannut aamulla ja juossut pitkin peltoa melkein puoli tuntia. Epätasaisella ja pehmeällä pellolla se on voinut hyvin kipeyttää jalkansa tai sitten juokseminen vei siltä kaikki mehut. Ukko ei ole koskaan karkaillut "huvikseen". Jos se on karannut, se on johtunut siitä, että se ei ole halunnut esim. mutaiseen tarhaan. Ehkn se ei nyt halunnut laitsalle ötöiköiden syötäväksi.
torstai 19. heinäkuuta 2012
maanantai 16. heinäkuuta 2012
Miksi kirjoitan blogia?
Tämä on hyvä kysymys. Minulla on jo päiväkirja ja tallilla Ukon oma vihko, joihin molempiin kirjoitan ajatuksiani. Ukon vihkoon tietysti ajatuksia ratsastuksesta ja Ukosta ja päiväkirjaan kaikkea mahdollista taivaan ja maan välillä. Miksi siis kirjoitan vielä blogia, joka toimii tavallaan yhdenlaisena "päiväkirjana"?
Olen huomannut, etten pysty kirjoittamaan tänne yhtä vapautuneesti kuin esim. päiväkirjaan. Tuntuu, että jollan tavalla "lukkiudun" ja saan kirjoitettua vain lyhyitä tekstejä. Ehkä se johtuu siitä, että mietin liikaa, mitä kirjoitan ja kuinka saisin asian selitettyä nätisti yhteen lauseeseen enkä vatvoisi asiaa monessa lauseessa. En tiedä, pidättekö kirjoitustyylistäni. Tekstin liika miettiminen taas johtuu varmaan siitä, että blogi on julkinen, jolloin haluan, että teksti olisi siistiä ja helppolukuista lukijan kannalta. Varmaan sekin olisi aika huono juttu, jos kirjoittaisin kuten päiväkirjaan. Kaikenlaiset asioihin viittaukset ja puhekielinen pölinä karkottaisivat lukijat, kun he eivät ymmärtäisi tekstistä mitään. Päiväkirja onkin vain minua varten ja ymmärrän sen vuosiakin vanhoja tekstejä.
Syy, miksi kirjoitan blogia on lukijat. Minusta olisi ihanaa olla vuorovaikutuksesta teidän kanssanne, mutta kommentteja on tullut aika vähänlaisesti. Aina, kun menen katsomaan blogiani odotan kommentteja. Monille taas kirjoittaminen on se juttu ja lukijat kommentteineen vasta se toinen asia. Minulla taas menee juuri toisinpäin, mutta, jos haluan lukijoita ja kommentteja, minun täytyy myös kirjoittaa mielenkiintoisia postauksia.
P.S. Tein uuden ulkoasun. Krtokaa ihmeessä mielipiteenne! :)
Olen huomannut, etten pysty kirjoittamaan tänne yhtä vapautuneesti kuin esim. päiväkirjaan. Tuntuu, että jollan tavalla "lukkiudun" ja saan kirjoitettua vain lyhyitä tekstejä. Ehkä se johtuu siitä, että mietin liikaa, mitä kirjoitan ja kuinka saisin asian selitettyä nätisti yhteen lauseeseen enkä vatvoisi asiaa monessa lauseessa. En tiedä, pidättekö kirjoitustyylistäni. Tekstin liika miettiminen taas johtuu varmaan siitä, että blogi on julkinen, jolloin haluan, että teksti olisi siistiä ja helppolukuista lukijan kannalta. Varmaan sekin olisi aika huono juttu, jos kirjoittaisin kuten päiväkirjaan. Kaikenlaiset asioihin viittaukset ja puhekielinen pölinä karkottaisivat lukijat, kun he eivät ymmärtäisi tekstistä mitään. Päiväkirja onkin vain minua varten ja ymmärrän sen vuosiakin vanhoja tekstejä.
Syy, miksi kirjoitan blogia on lukijat. Minusta olisi ihanaa olla vuorovaikutuksesta teidän kanssanne, mutta kommentteja on tullut aika vähänlaisesti. Aina, kun menen katsomaan blogiani odotan kommentteja. Monille taas kirjoittaminen on se juttu ja lukijat kommentteineen vasta se toinen asia. Minulla taas menee juuri toisinpäin, mutta, jos haluan lukijoita ja kommentteja, minun täytyy myös kirjoittaa mielenkiintoisia postauksia.
P.S. Tein uuden ulkoasun. Krtokaa ihmeessä mielipiteenne! :)
sunnuntai 15. heinäkuuta 2012
Inspiraatio iski
Kuuntelin yhtä biisiä ja minulle tuli heti päähän kuva, millaisen videon musiikkiin tekisin. Eihän siinä voinut muuta, kuin alkaa väsertää videota. Olen siihen itse asiassa aika tytyväinen. Musiikki natsaa hyvin kohdalleen ja muutenkin. Antakaa kommenttia!
Tänään Ukko saa ihan kevyen liikutuksen talutusratsastuksen merkeissä. Satu käyttää 7-vuotiasta serkkuaan tallilla ja minä olen vain kotona löhöämässä. ;)
Katso video täällä.
Tänään Ukko saa ihan kevyen liikutuksen talutusratsastuksen merkeissä. Satu käyttää 7-vuotiasta serkkuaan tallilla ja minä olen vain kotona löhöämässä. ;)
Katso video täällä.
lauantai 14. heinäkuuta 2012
Video maastoilusta
Lähdin pyörällä Sadun kaveriksi maastoon ja kamera lähti mukaan taskussa. Sain sitten idean, että voisin kuvailla pätkiä maastosta ja tehdä siitä sitten videon. Olisin halunnut tehdä sen ilman musiikkia, mutta en ottanut asiaa kuvatessa huomioon. En nimittäin joko puhunut mitään tai puhuin ihan jotain epämääräistä.
Ukko oli tänään vähän pahalla tuleella ja matka meinasi tyssätä jo valtatien ylitykseen, kun herra ilmoitti, ettei halua mennä siitä yli. Ukko ylittää valtatiet yleensä todella nätisti; se ymmärtää, ettei siellä ole leikin paikka. Nyt asfaltti oli kuitenkin revitty pois ja tie oli kauheaa sepeliä. Ehkä Ukko arasteli kivikkoa. Satu ja Ukko pääsivät kuitenkin lopulta turvallisesti tien yli minun käteni kautta.
Maastossa Ukon "kiukkupäivä" jatkui. Se halusi vähän väliä kääntyä kotiin, mutta käskimme sitä vain tomerasti eteenpäin. Voihan olla, että esim. uusi satula tuntuu selässä vielä aika epämiellyttävältä, kun se ei ole uutena muotoutunut selkään. Positiivista kuitenkin oli, että meidän hienohelma, suostui tänään menemään tosi nätisti rapakoista. :) Ukko taitaa olla ex-ravurin lisäksi nyt myös ex-hienohelma! ;D
Katso video maastoilusta täällä.
Ukko oli tänään vähän pahalla tuleella ja matka meinasi tyssätä jo valtatien ylitykseen, kun herra ilmoitti, ettei halua mennä siitä yli. Ukko ylittää valtatiet yleensä todella nätisti; se ymmärtää, ettei siellä ole leikin paikka. Nyt asfaltti oli kuitenkin revitty pois ja tie oli kauheaa sepeliä. Ehkä Ukko arasteli kivikkoa. Satu ja Ukko pääsivät kuitenkin lopulta turvallisesti tien yli minun käteni kautta.
Maastossa Ukon "kiukkupäivä" jatkui. Se halusi vähän väliä kääntyä kotiin, mutta käskimme sitä vain tomerasti eteenpäin. Voihan olla, että esim. uusi satula tuntuu selässä vielä aika epämiellyttävältä, kun se ei ole uutena muotoutunut selkään. Positiivista kuitenkin oli, että meidän hienohelma, suostui tänään menemään tosi nätisti rapakoista. :) Ukko taitaa olla ex-ravurin lisäksi nyt myös ex-hienohelma! ;D
Katso video maastoilusta täällä.
torstai 12. heinäkuuta 2012
Hyppelypäivä
Jee! Me saimme tänään uuden satulan; Wintecin yleispenkin. Päätin hypätä sen kunniaksi ja olihan se paljon helpompaa kuin tuolla koulusatulalla. Isabell Werth lähteekin nyt postissa pitkälle matkalle kohti uutta kotia. Kyselyitä kyseisestä satulasta on tullut edelleen, vaikka laitoin jo nettiin jättämääni ilmoitukseen, että se on varattu.
Tallilla vierähti tänään jopa kuusi tuntia! Menimme jo yhdeksäksi tallille laittamaan Ukon valmiiksi ennen satulasepän saapumista. Hän tuli satulan kanssa tallille puoli kymmenen aikaan ja menimme kentälle sitä kokeilemaan ratsastaen. Oli tarkoitus pitää hyppytunti kokeilun jälkeen, mutta selvisi, että ratsastustunti oli alkamassa kentällä reilun puolen tunnin päästä. Päätimme sitten heittää Ukon puoleksi toista tunniksi laitsalle ja katsoa ratsastuntia ja siivota Ukon hoitovälineitä. Tunti oli sopivasti estetunti, joten saimme käyttää samoja esteitä myös omalla hyppelytunnillamme.
Alkutunnnista Ukko painoi ihan kauheasti kädelle. Tuntui, että valuin kaulalle etukenoon, vaikka yritin aktivoida perää ja tehdä voltteja. Otin sitten raipan käteen ja Ukko ei yhtäkkiä enää painanutkaan kädelle ja vauhtia alkoi löytymään liikaakiin. Ei siis tarvinnut ottaa kuin raippa käteen. Pidin vielä laukankin aikana raippaa, mutta päätin heittää sen pois, kun aloin hyppäämään. Ehkä olisinkin voinut pitää sen kädessä, sillä Ukko tarvitsi välillä herättelyä. Lopussa taas herra oli liiankin innostunut ja lähti hyppyihin kaukaa ja korkealta.
Estetunti oli ihan kiva. Olin suunnitellut toisenlaista estetehtävää tälle kerralle, mutta, kun esteet kerta olivat valmiiksi kentällä, en jaksanut alkaa niitä siirtelemään. Ensi kerralla sitten! :)
Katso hyppykooste täältä. Ei mikään ihmeellinen. Vain videota pötkössä ja musiikki päällä. ;)
Tallilla vierähti tänään jopa kuusi tuntia! Menimme jo yhdeksäksi tallille laittamaan Ukon valmiiksi ennen satulasepän saapumista. Hän tuli satulan kanssa tallille puoli kymmenen aikaan ja menimme kentälle sitä kokeilemaan ratsastaen. Oli tarkoitus pitää hyppytunti kokeilun jälkeen, mutta selvisi, että ratsastustunti oli alkamassa kentällä reilun puolen tunnin päästä. Päätimme sitten heittää Ukon puoleksi toista tunniksi laitsalle ja katsoa ratsastuntia ja siivota Ukon hoitovälineitä. Tunti oli sopivasti estetunti, joten saimme käyttää samoja esteitä myös omalla hyppelytunnillamme.
Alkutunnnista Ukko painoi ihan kauheasti kädelle. Tuntui, että valuin kaulalle etukenoon, vaikka yritin aktivoida perää ja tehdä voltteja. Otin sitten raipan käteen ja Ukko ei yhtäkkiä enää painanutkaan kädelle ja vauhtia alkoi löytymään liikaakiin. Ei siis tarvinnut ottaa kuin raippa käteen. Pidin vielä laukankin aikana raippaa, mutta päätin heittää sen pois, kun aloin hyppäämään. Ehkä olisinkin voinut pitää sen kädessä, sillä Ukko tarvitsi välillä herättelyä. Lopussa taas herra oli liiankin innostunut ja lähti hyppyihin kaukaa ja korkealta.
Estetunti oli ihan kiva. Olin suunnitellut toisenlaista estetehtävää tälle kerralle, mutta, kun esteet kerta olivat valmiiksi kentällä, en jaksanut alkaa niitä siirtelemään. Ensi kerralla sitten! :)
Katso hyppykooste täältä. Ei mikään ihmeellinen. Vain videota pötkössä ja musiikki päällä. ;)
tiistai 10. heinäkuuta 2012
Ei samaa otsikkoa
Kopioin tämän yhdestä blogista ja siellä postauksen otsikoksi oli laitettu "Tunnustuksia". En halunnut laittaa samaa enkä keksinyt mitään, joten päädyin tuohon "Ei samaa otsikkoa". :D
KYMMENEN ASIAA, JOITA VIHAAT YLI KAIKEN:
KYMMENEN ASIAA, JOITA VIHAAT YLI KAIKEN:
01 Yläastetta
02 Välinpitämätöntä asennetta
03 Valehtelua ja kertomatta jättämistä
04 Luonnon ja eläinten tahallista vahingoittamista
05 Kaikenlaista vääryyttä, mitä maailmassa tapahtuu
06 Ilkeää tuijotusta
07 Itsekkyyttä
08 Tekopyhyyttä
09 Koulun pottuja
10 Ruuan pois heittämistä
YHDEKSÄN ASIAA, JOTKA OVAT OMINAISIA SINULLE/LUONTEELLESI:
YHDEKSÄN ASIAA, JOTKA OVAT OMINAISIA SINULLE/LUONTEELLESI:
01 Puheliaisuus. Juttua riittää, vaikka kuinka. En ole aina kovin hyvä kuuntelija, joten toisen puheliaan ihmisen kanssa menisi varmaan sukset ristiin.
02 Eläytyminen. Alan vaistomaisesti ilmeilemään esim. elokuvan aikana. Tappelukohdassa naamani menee ihan kurttuun! :D
03 Periksiantamattomuus.
04 Äkkipikaisuus. Suutun helposti, mutta lepyn myös nopeasti.
05 Itselleen nauraminen. Haluan aina nauraa itselleni, ennen kuin muut ehtivät. Kaikkea ei pidä ottaa niin vakavasti.
06 Rohkeus. Monet varmaan ihmettelevät, miksi laitoin tämän. Se johtuu siitä, että teen myös pelkäämiäni asioita. Joku hevosihminen kerran kirjoitti kirjaansa: "Rohkeus on sitä, että pelkää kuollakseen, mutta satuloi ratsunsa silti."
07 Murehehtiminen. Saatan vatvoa jotain asiaa, vaikka kuinka, ennen kuin se tapahtuu.
08 Oikein toimiminen. Yritän toimia oikein niin hyvin, kun vain kykenen. Saan huonon omatunnon, jos teen vääryyttä.
09 Persoonallisuus. Olen ja haluan olla erilainen. En samasta puusta veistetty. ;)
KAHDEKSAN TAPAA VALLOITTAA SINUT JA SYDÄMESI:
01 Avoimuus
02 Huumorintaju
03 Vaatimattomuus
04 Positiivisuus
05 Älykkyys
06 Ystävällisyys
07 Vilpittömyys
08 Terve itsevarmuus
SEITSEMÄN ASIAA, JOITA TOIVOT TÄLLÄ HETKELLÄ:
01 Että Siru paranee.
02 Että Ukko, Siru ja kaikki minulle tärkeät ihmiset elävät pitkän ja terveen elämän.
03 Toivoisin, että pystyisin toimimaan kaikissa tilanteissa oikein.
04 Toivon, että pääsen kaikista peloistani yli tai ne edes lievittäisivät.
05 Että minulla olisi ensi lukuvuotena aikaa niin Sirulle, Ukolle, kavereille, perheelle, koululle kuin itselleni.
06 Että Hubertus -yleissatula menisi kaupaksi ja saisimme uuden tilalle.
07 Että minun ei tarvitsi vanhana ja sairaana virua missään laitoksessa sidottuna sänkyyntajuamatta maailman menosta mitään.
KUUSI ASIAA MITÄ TEET ENSIMMÄISENÄ KUN HERÄÄT KOULUAIKOINA:
01 Katson kelloa.
02 Käyn vessassa.
03 Ruokin kissan ja laitan ulos.
04 Syön aamiaisen.
05 Puen.
06 Otan katin sisälle ja menen kouluun.
01 Tietokone
01 Siru
VIISI TAVARAA, JOTKA OVAT SINULLE TÄRKEIMPIÄ:
01 Tietokone
02 Kirja
03 Puhelin
04 Vanha pehmolelun rähjä, jolla on paljon tunnearvoa. :)
05 Päiväkirja
NELJÄ ASIAA, JOISTA OLET RIIPPUVAINEN:
05 Päiväkirja
NELJÄ ASIAA, JOISTA OLET RIIPPUVAINEN:
01 Siru
02 Läheiset ihmiset ja muut sosiaaliset kontaktit.
03 Ukko
04 Sormien pureminen. Purin jossain vaiheessa stressistä, nyt tavan vuoksi. :/
KOLME ASIAA, JOITA ET OLE KOSKAAN TEHNYT:
01 Uinut joen yli
01 Uinut joen yli
02 Ratsastanut ilman kypärää
03 Joitain telinevoimisteluliikkeitä
KAKSI ASIAA MITÄ PELKÄÄT ENITEN:
KAKSI ASIAA MITÄ PELKÄÄT ENITEN:
01 Melonta ja muut veteen liittyvät jutut
02 Että itselle, läheisille ihmisille, Sirulle tai Ukolle sattuisi jotain.
YKSI TUNNUSTUS:
Suunnittelen sanovani jollekkin suorat sanat ja harjoittelen ääneen, mitä aijon sanoa. Tilanteen tullessa menen kuitenkin lukkoon enkä pystykkään sanomaan asiaani niin jämäkästi tai suoraan, kuin alunperin ajattelin.
maanantai 9. heinäkuuta 2012
Sydämmen tykytyksiä
Menimme tänään hyvissä ajoin ennen kymmentä tallille. Hoidimme Ukon hyvin odottaessamme satulaseppää, joka tulikin myöhässä satula-auton hajoamisen vuoksi. Eipä tuo haitannut! Sai ihan rauhassa vain keskittyä Ukon kanssa touhuiluun. Kun satulaseppä saapui paikalle, hän otti Ukon selästä mittoja ja toi kokeiltavaksi Wintec -estepainotteisen yleispenkin ja Wintec -yleispenkin. Molemmat ovat synteettisiä ja niissä on ilmapaneelit. Alunperin satulaan oli tarkoitus investoida 300-400 euroa, mutta nyt satulalle tulee hintaa jo yli 700 euroa! Päädyimme tuohon normi yleispenkkiin, mutta satulasepällä oli vain nahkaversio siitä, joten hän joutuu tilamaan sen Tampereelta. Saamme satulan tällä viikolla.
Annoimme Hubertuksen myyntiin satulasepälle. Isabell Werthiä hän ei huolinut, koska se on jo liian kulunut. Laitoin sen sitten myyntiin nettiin ja tämän päivän aikana on tullut jo 5 ostajaehdokasta! Hubertus on ollut netissä myynnissä jo yli 2 kuukautta ilman yhtäkään kyselyä. Koulusatulamme lähtee uuteen kotiin postissa, kun saamme uuden yleissatulan.
Ihmettelette varmaan nyt, mistä otsikko johtuu. Lähdin ennen kolmea kissani Sirun kanssa kävelylle ja yhtäkkiä se hyökkäsi pusikkoon kuten se yleensäkkin tekee. Siru pysyi viiden sekunnin ajan paikoillaan ja hyökkäsi uudestaan eteenpäin. Sitten se perääntyi ja jäi tassu koholla istumaan. Säikähdin heti, että "nyt sitä on purrut käärme". Kaappasin kissan syliini ja juoksin ovelle huutamaan vanhempia. Siru aloitti kamalan vonkunan ja se meni maakulleen. Oikea etutassu oli niin kipeä, ettei siihen pystynyt koskemaan. Äiti soitti eläinlääkäriin ja sieltä käskettiin antaa kyypakkauksesta lääkettä. Siinä oli oma hommansa saada Sirulle tapletti suuhun. Eläinlääkäristä annettiin aika puoli viideksi, mutta, jos kissalta menisi taju, se täytyisi tuoda heti vastaanotolle.
Vahdin Sirua se makoillessa matolla. Sen hengtys oli tiheää ja se oli aivan veltto. Oikea tassu turposi puolta isommaksi kuin vasen. Eläinlääkärin luona Siru alkoi jo hieman virkustua, mutta se piti kauheaa ääntä, kun lääkäri tutki se etutassua. Karvatkin jouduttiin tassusta ajamaan pois. Kainalosta löytyi punainen jälki, mutta ei kyyn hampaita vastaavaa jälkeä. Eläinlääkäri kirjoitti reseptin antibitille ja kipulääkkelle. Yhteyksissä tulisi olla, jos tilanne muutttuu huonompaan suuntaan.
Hyi, kun säikähdin! Ehdin jo miettiä, että nytkö sillä katilla henki menee. Onneksi ei ja vain säikähdyksellä selvittiin. Eiköhän se lepo paranna; Siru on nytkin nukkumassa.
 |
| Uusi satula |
Annoimme Hubertuksen myyntiin satulasepälle. Isabell Werthiä hän ei huolinut, koska se on jo liian kulunut. Laitoin sen sitten myyntiin nettiin ja tämän päivän aikana on tullut jo 5 ostajaehdokasta! Hubertus on ollut netissä myynnissä jo yli 2 kuukautta ilman yhtäkään kyselyä. Koulusatulamme lähtee uuteen kotiin postissa, kun saamme uuden yleissatulan.
Ihmettelette varmaan nyt, mistä otsikko johtuu. Lähdin ennen kolmea kissani Sirun kanssa kävelylle ja yhtäkkiä se hyökkäsi pusikkoon kuten se yleensäkkin tekee. Siru pysyi viiden sekunnin ajan paikoillaan ja hyökkäsi uudestaan eteenpäin. Sitten se perääntyi ja jäi tassu koholla istumaan. Säikähdin heti, että "nyt sitä on purrut käärme". Kaappasin kissan syliini ja juoksin ovelle huutamaan vanhempia. Siru aloitti kamalan vonkunan ja se meni maakulleen. Oikea etutassu oli niin kipeä, ettei siihen pystynyt koskemaan. Äiti soitti eläinlääkäriin ja sieltä käskettiin antaa kyypakkauksesta lääkettä. Siinä oli oma hommansa saada Sirulle tapletti suuhun. Eläinlääkäristä annettiin aika puoli viideksi, mutta, jos kissalta menisi taju, se täytyisi tuoda heti vastaanotolle.
Vahdin Sirua se makoillessa matolla. Sen hengtys oli tiheää ja se oli aivan veltto. Oikea tassu turposi puolta isommaksi kuin vasen. Eläinlääkärin luona Siru alkoi jo hieman virkustua, mutta se piti kauheaa ääntä, kun lääkäri tutki se etutassua. Karvatkin jouduttiin tassusta ajamaan pois. Kainalosta löytyi punainen jälki, mutta ei kyyn hampaita vastaavaa jälkeä. Eläinlääkäri kirjoitti reseptin antibitille ja kipulääkkelle. Yhteyksissä tulisi olla, jos tilanne muutttuu huonompaan suuntaan.
Hyi, kun säikähdin! Ehdin jo miettiä, että nytkö sillä katilla henki menee. Onneksi ei ja vain säikähdyksellä selvittiin. Eiköhän se lepo paranna; Siru on nytkin nukkumassa.
 |
| Toipilas |
sunnuntai 8. heinäkuuta 2012
Sattuu ja tapahtuu
Viimeisimmän postauksen jälkeen on ehtinyt tapahtua jo kaikenlaista. Torstaina kävimme maastossa, mutta jouduimme kääntymään takaisin aikasemmin, kun olimme suunnitelleet. Tämä johtui siitä, että satula oli valunut eteen, mutta ötököitä oli niin paljon, että satulan siirtämisoperaatio olisi ollut aivan liian tuskainen. En kyllä ymmärrä tuota satulaa, kun se välillä valuu eteen ja välillä ei.
Perjantaina Ukolla oli vapaa päivä, koska sekä Satu että minä olimme reissussa. Satu mummolassa ja minä tädin 50-vuotispäivillä ja sen jälkeen serkun luona tupaantuliaisissa. Päivä olisi siis buukattu aivan täyteen. Lauantaina ja sunnuntaina Satu oli edelleen poissa maisemista, joten kävin yksinäni tallilla. Lauantaina lämpöasteita on lähemmäs kolmekymmentä! Niinpä ratsastin kentällä kaikki askellajit läpi ihan kevyesti. Siitä huolimatta Ukko oli aivan hikinen, joten tein sille viilentävän kokopesun ja heitin laitsalle.
Olin tänään aivan tööt, joten ei tehnyt yhtään mieli ratsastamaan. Niinpä vain tuunasin Ukkoa kahden tunnin ajan ja tein leivän kanssa venytyksiä ja temppuja. Hauskin osuus päivässä oli, kun lähdin heittämään Ukko laitsalle. Portin eteen tuli jököttämään poni ja vaikka yritin ajaa sitä sähkölankalla pois, poni ei hievahtanutkaan. Päätin sitten vain avata portin ja päästä Ukon sen vierestä luikahtamaan. Ajattelin, että ei poni tule, kun laitan sähkölankan se eteen. Nooh... Suunnitelma olisi varmaan onnistunut, jos aidassa olisi tosiaan ollut sähkö. On siinä tuittupäinen poni! :D (Terveisiä vain omistajalle, jos tätä sattuu lukemaan) Antoi ottaa hyvin kiinni, mutta, kun huomasi, mihin olin sitä viemässä, poni riuhtaisi käteni irti päitsistä. Otin ponin kiinni uudestaan ja olin varuillani riuhtaisun varalta. Nyt se ei kuitenkaan vaivautunut tekemään sitä vaan painoi päänsä väkisin maahaan ja jatkoi syömistä. Otin riimunarun avuksi, mutta se karkasi silloinkin. Lopulta tallin omistaja sai ponin takaisin aitaan. Huh, huh!
Tilasimme satula-auton käymään. Se on huomenna kymmeneltä aamulla tallilla, joten pitänee pian mennä nukkumaan. Vaihdamme koulusatulan yleissatulaan. Emme pysty vaihtamaan tai edes antamaan myyntiin Hubertusta, koska kyseisen satulaseppä ei huoli sitä, koska sitä ei saa kaupaksi. Ei ole enää hevosia, joille tuo satula sopisi. Jos tuon olisi tiennyt, niin koko satulaa ei olisi ikinä kannattanut ostaa. Ostimme Hubertuksen aikanaan eri satulamyyjältä, mutta emme halua enää häntä käyttää epärehellisyyden takia. Hän jätti esim. kertomatta, että ostamassamme satulasta ei oltu koskaan vaihdettu toppauksia ja ne olivat siis surkeassa kunnossa. Olimme silloin sen verran tietämättömiä (kun uusia hevosihmiä olimme), ettemme sen ihmeemmin kyselleet vaan luotimme siihen, että ammattilainen hoitaa hommansa. Enää emme ole niin sinisilmäisiä. Harmi, että maailma on nykyään tälläinen! Rahan ahneudessa ihmiset tekävät paljon pahoja asioita.
Perjantaina Ukolla oli vapaa päivä, koska sekä Satu että minä olimme reissussa. Satu mummolassa ja minä tädin 50-vuotispäivillä ja sen jälkeen serkun luona tupaantuliaisissa. Päivä olisi siis buukattu aivan täyteen. Lauantaina ja sunnuntaina Satu oli edelleen poissa maisemista, joten kävin yksinäni tallilla. Lauantaina lämpöasteita on lähemmäs kolmekymmentä! Niinpä ratsastin kentällä kaikki askellajit läpi ihan kevyesti. Siitä huolimatta Ukko oli aivan hikinen, joten tein sille viilentävän kokopesun ja heitin laitsalle.
Olin tänään aivan tööt, joten ei tehnyt yhtään mieli ratsastamaan. Niinpä vain tuunasin Ukkoa kahden tunnin ajan ja tein leivän kanssa venytyksiä ja temppuja. Hauskin osuus päivässä oli, kun lähdin heittämään Ukko laitsalle. Portin eteen tuli jököttämään poni ja vaikka yritin ajaa sitä sähkölankalla pois, poni ei hievahtanutkaan. Päätin sitten vain avata portin ja päästä Ukon sen vierestä luikahtamaan. Ajattelin, että ei poni tule, kun laitan sähkölankan se eteen. Nooh... Suunnitelma olisi varmaan onnistunut, jos aidassa olisi tosiaan ollut sähkö. On siinä tuittupäinen poni! :D (Terveisiä vain omistajalle, jos tätä sattuu lukemaan) Antoi ottaa hyvin kiinni, mutta, kun huomasi, mihin olin sitä viemässä, poni riuhtaisi käteni irti päitsistä. Otin ponin kiinni uudestaan ja olin varuillani riuhtaisun varalta. Nyt se ei kuitenkaan vaivautunut tekemään sitä vaan painoi päänsä väkisin maahaan ja jatkoi syömistä. Otin riimunarun avuksi, mutta se karkasi silloinkin. Lopulta tallin omistaja sai ponin takaisin aitaan. Huh, huh!
Tilasimme satula-auton käymään. Se on huomenna kymmeneltä aamulla tallilla, joten pitänee pian mennä nukkumaan. Vaihdamme koulusatulan yleissatulaan. Emme pysty vaihtamaan tai edes antamaan myyntiin Hubertusta, koska kyseisen satulaseppä ei huoli sitä, koska sitä ei saa kaupaksi. Ei ole enää hevosia, joille tuo satula sopisi. Jos tuon olisi tiennyt, niin koko satulaa ei olisi ikinä kannattanut ostaa. Ostimme Hubertuksen aikanaan eri satulamyyjältä, mutta emme halua enää häntä käyttää epärehellisyyden takia. Hän jätti esim. kertomatta, että ostamassamme satulasta ei oltu koskaan vaihdettu toppauksia ja ne olivat siis surkeassa kunnossa. Olimme silloin sen verran tietämättömiä (kun uusia hevosihmiä olimme), ettemme sen ihmeemmin kyselleet vaan luotimme siihen, että ammattilainen hoitaa hommansa. Enää emme ole niin sinisilmäisiä. Harmi, että maailma on nykyään tälläinen! Rahan ahneudessa ihmiset tekävät paljon pahoja asioita.
keskiviikko 4. heinäkuuta 2012
Vauhtia ja vaarallisia tilanteita
Eilinen estetunti oli todellakin täynnä niitä! :D Ukko höselsi eilen ihan hirveästi. Liekkö ollut ylimääräistä energiaa maanantain vapaa päivästä ja sunnuntain kevyemmästä liikutuksesta. Ukko hyppäsi, milloin läheltä ja kaukaa. Ei ollenkaan niin kuin yleensä; tasaisen varmasti. Jäin monta kertaa hypyistä jälkeen ja, jos hissuttelin Ukkoa ennen estettä, se veti herneen nenäänsä ja tiputti puomin. Kaikki esteet olivat pystyjä.
Ylittelin tai ainakin yritin ylittää aika paljon myös laukassa puomeja. Ukko ei meinannut kääntyä ja hiljensi korkeaan raviin jo hyvissä ajoin ennen puomia ja nosti laukan vasta sen jälkeen. Menin myös yhden onnistuneen kerran kaksi peräkkäistä puomia pitkällä sivulla. Ensimmäinen kerta oli onnistunein ja sen jälkeen Ukko kuumui niin, että paineli monta kertaa laukassa vain puomien ohi. Yhdellä kerralla Ukko tiputti jo ensimmäiselle puomille ravin ja yritti mennä ohi toisesta, mutta tolppa oli edessä ja herra teki nopean käännöksen sivulle. Näkyy estekoosteen lopussa. Onneksi en tippunut!
Tänään olen menossa Ukolla tunnille ja Satu jollakin tallin omistajien hevosella. :) Kuvia ei siis ole luvassa.
Ylittelin tai ainakin yritin ylittää aika paljon myös laukassa puomeja. Ukko ei meinannut kääntyä ja hiljensi korkeaan raviin jo hyvissä ajoin ennen puomia ja nosti laukan vasta sen jälkeen. Menin myös yhden onnistuneen kerran kaksi peräkkäistä puomia pitkällä sivulla. Ensimmäinen kerta oli onnistunein ja sen jälkeen Ukko kuumui niin, että paineli monta kertaa laukassa vain puomien ohi. Yhdellä kerralla Ukko tiputti jo ensimmäiselle puomille ravin ja yritti mennä ohi toisesta, mutta tolppa oli edessä ja herra teki nopean käännöksen sivulle. Näkyy estekoosteen lopussa. Onneksi en tippunut!
Tänään olen menossa Ukolla tunnille ja Satu jollakin tallin omistajien hevosella. :) Kuvia ei siis ole luvassa.
tiistai 3. heinäkuuta 2012
Videokooste hyppelyistä
En nyt ehdi kirjoittaa mitään, mutta lisään nopeasti koosteen Ukon estehyppelyistä. Voit katsoa koosteen täältä. Kirjoitan huomenna sitten paremmalla ajalla! :)
maanantai 2. heinäkuuta 2012
Kuvia lauantailta ja muuta pohdinta
Muistatte varmaan, kun aiemmin kerroin, että minulla on estepelko? Hyviä uutisia; en pelkää ollenkaan hypätä Ukolla! En des muista, milloin hyppääminen olisi ollut niin mukavaa tai tuntunut niin turvalliselta kuin Ukon kanssa. Ennen olin aina joko "paskat housussa" TAI en pelännyt, mutta touhu tuntui epämiellyttävältä.
Huonoja uutisia kuitenkin on! Nimittäin olen saanut toisenlaisen pelon aivan tässä muutaman kuukauden sisällä. Se ei tullut kertarysäyksellä vaan salakavalasti huomaamattani. Pelko ei keskity yhteen osaan ratsastusta vaan on tavallaan läsnä koko ajan. Pelkään epäonnistuvani, kokevani pettymyksen, että tapahtuu jotain ikävää. Mietin väkisin kaikkea, mitä voisi sattua, vaikken haluaisi. Esim. Ratsastan kentällä ja kuulen, että traktori on tulossa pihaan. Mieleeni hypähtää ajatus, että Ukko voisi säikähtää. Tarvitsen kovaa keskittymistä, jotta tuon tyyppiset ajatukset pysyvät pois mielestäni.
Kävin pelon takia pari viikkoa sitten lääkärin puheilla. Näin niin parhaaksi, koska pelko aiheuttaa minussa kärsimystä ahdistuksen muodossa. Minua ahdistaa, kun en uskalla ja minua ahdistaa, että joudun kohtaamaan pelkäämiäni asioita.
Lääkäri totesi kertomuksieni perusteella, että minulla on jonkin näköinen epäonnistumisen pelko. En uskalla tehdä hevosten parissa asioita, koska pelkään, että kuitenkin juuri MINULLA menee mönkään. Lääkärin "diagnoosi" ei ollut sinänsä yllätys. Olen kokenut ratsastushistoriani aikana paljon ikäviä asioita. Pahinta on ollut se, että, kun olen luottanut, että mitään ei satu, niin silloin sattuu. Tai, kun olen uskonut siihen, että menee hyvin, niin sitten meneekin päin peetä.
Olen todella turhautunut tämän pelon takia. En pysty sitä järjellä pois viemään, koska pelko on alitajuinen juttu. En kuitenkaan ole ajatellut harrastusta lopettaa. Täytyy vain jotenkin yrittäää kammeta itseään ylös, vaikka koko ajan joku vetää takaisin. Jos jotain positiivista täytyy sanoa, niin oon mä kyllä hiton sisukas! Moni ois varmasti tässä vaiheessa tai jo PALJON aiemmin harrastuksensa lopettanut. Meikä se vaan porskuttelee eteenpäin pelosta huolimatta; se on sitä todellista rohkeutta! :)
Huonoja uutisia kuitenkin on! Nimittäin olen saanut toisenlaisen pelon aivan tässä muutaman kuukauden sisällä. Se ei tullut kertarysäyksellä vaan salakavalasti huomaamattani. Pelko ei keskity yhteen osaan ratsastusta vaan on tavallaan läsnä koko ajan. Pelkään epäonnistuvani, kokevani pettymyksen, että tapahtuu jotain ikävää. Mietin väkisin kaikkea, mitä voisi sattua, vaikken haluaisi. Esim. Ratsastan kentällä ja kuulen, että traktori on tulossa pihaan. Mieleeni hypähtää ajatus, että Ukko voisi säikähtää. Tarvitsen kovaa keskittymistä, jotta tuon tyyppiset ajatukset pysyvät pois mielestäni.
Kävin pelon takia pari viikkoa sitten lääkärin puheilla. Näin niin parhaaksi, koska pelko aiheuttaa minussa kärsimystä ahdistuksen muodossa. Minua ahdistaa, kun en uskalla ja minua ahdistaa, että joudun kohtaamaan pelkäämiäni asioita.
Lääkäri totesi kertomuksieni perusteella, että minulla on jonkin näköinen epäonnistumisen pelko. En uskalla tehdä hevosten parissa asioita, koska pelkään, että kuitenkin juuri MINULLA menee mönkään. Lääkärin "diagnoosi" ei ollut sinänsä yllätys. Olen kokenut ratsastushistoriani aikana paljon ikäviä asioita. Pahinta on ollut se, että, kun olen luottanut, että mitään ei satu, niin silloin sattuu. Tai, kun olen uskonut siihen, että menee hyvin, niin sitten meneekin päin peetä.
Olen todella turhautunut tämän pelon takia. En pysty sitä järjellä pois viemään, koska pelko on alitajuinen juttu. En kuitenkaan ole ajatellut harrastusta lopettaa. Täytyy vain jotenkin yrittäää kammeta itseään ylös, vaikka koko ajan joku vetää takaisin. Jos jotain positiivista täytyy sanoa, niin oon mä kyllä hiton sisukas! Moni ois varmasti tässä vaiheessa tai jo PALJON aiemmin harrastuksensa lopettanut. Meikä se vaan porskuttelee eteenpäin pelosta huolimatta; se on sitä todellista rohkeutta! :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)