Huonoja uutisia kuitenkin on! Nimittäin olen saanut toisenlaisen pelon aivan tässä muutaman kuukauden sisällä. Se ei tullut kertarysäyksellä vaan salakavalasti huomaamattani. Pelko ei keskity yhteen osaan ratsastusta vaan on tavallaan läsnä koko ajan. Pelkään epäonnistuvani, kokevani pettymyksen, että tapahtuu jotain ikävää. Mietin väkisin kaikkea, mitä voisi sattua, vaikken haluaisi. Esim. Ratsastan kentällä ja kuulen, että traktori on tulossa pihaan. Mieleeni hypähtää ajatus, että Ukko voisi säikähtää. Tarvitsen kovaa keskittymistä, jotta tuon tyyppiset ajatukset pysyvät pois mielestäni.
Kävin pelon takia pari viikkoa sitten lääkärin puheilla. Näin niin parhaaksi, koska pelko aiheuttaa minussa kärsimystä ahdistuksen muodossa. Minua ahdistaa, kun en uskalla ja minua ahdistaa, että joudun kohtaamaan pelkäämiäni asioita.
Lääkäri totesi kertomuksieni perusteella, että minulla on jonkin näköinen epäonnistumisen pelko. En uskalla tehdä hevosten parissa asioita, koska pelkään, että kuitenkin juuri MINULLA menee mönkään. Lääkärin "diagnoosi" ei ollut sinänsä yllätys. Olen kokenut ratsastushistoriani aikana paljon ikäviä asioita. Pahinta on ollut se, että, kun olen luottanut, että mitään ei satu, niin silloin sattuu. Tai, kun olen uskonut siihen, että menee hyvin, niin sitten meneekin päin peetä.
Olen todella turhautunut tämän pelon takia. En pysty sitä järjellä pois viemään, koska pelko on alitajuinen juttu. En kuitenkaan ole ajatellut harrastusta lopettaa. Täytyy vain jotenkin yrittäää kammeta itseään ylös, vaikka koko ajan joku vetää takaisin. Jos jotain positiivista täytyy sanoa, niin oon mä kyllä hiton sisukas! Moni ois varmasti tässä vaiheessa tai jo PALJON aiemmin harrastuksensa lopettanut. Meikä se vaan porskuttelee eteenpäin pelosta huolimatta; se on sitä todellista rohkeutta! :)
Hei! Ajattelin ensimmäistä kertaa kommentoida blogia, koska nyt tunnen että minulla on vastuu yrittää auttaa sinua tuon pelon kanssa. :) Itselläni on välillä samankaltaisia tuntemuksia kuin sinulla, mutta olen tähän mennessä vielä niistä selviytynyt :D Jos jokin asia pelottaa/ahdistaa kannattaa ruveta miettimään perimmäistä syytä pelkoon (seuraukset esim.vahingoittuminen). Epäonnistumisen pelkoon voi auttaa se että et yritä tehdä mitään liian vaikeaa, palkitse itsesi ja hevosesi ihan pienistäkin asioista ja aseta itsellesi päämääriä. Esim. Itse häpeän sitä jos en saa jotain ratsastus-tehtävää onnistumaan olkoon vaikka laukannosto, sen ratkaisin sillä että tyydyn ratsastustunnin aikana yhteen pieneen onnistuneeseen nostoon ja olen siitä ylpeä! Eli: 1.Aseta tavoitteita vaikkakin pieniä ja iloitse pienistäkin onnistumisista 2.Mene aina hevosen selkään positiivisena ja rauhallisena 3.Puhu asioista jollekkin, se auttaa aina :) Ja lisäksi jos sua pelottaa se että hevonen säikähtää niin kannattaa aina olla joku kaverina (hevosella tai ilman) joka voi auttaa hädässä ja voi jutella jotta ahdistus helpottaa
VastaaPoistaToivottavasti mun turinoista on ees jotain apua :D
Tsemppiä!
Kiitos kommentistasi! :) Se, että alan ennakkoon spekuloimaan, mitä voisi sattua, voi johtua myös iästä. Lapsena kaikki oli musta-valkoista eikä tiedosteta riskejä. Sitten alkaa ymmärtämään, mitä voisi sattua ja joillakin se menee vain yli.
PoistaViime aikoina tilanne on ollut aika hyvä. Huomaan kuitenkin, miten sydämmeni alkaa pamppailemaan joissain tilanteissa, mutta niistäkin selvitään.
Tsemppiä sinullekkin!