Ystävyys

Minulla on Ukon suhteen kaksi tavoitetta: että se pysyisi terveenä ja, että meistä tulisi entistä parempia ystäviä. Ystävyys tarkoittaa molemminpuolista kunnioitusta, luottamusta ja viihtymistä toistemme seurassa.

Lähtökohtana on, että hevonen tietää, että ihminen on johtaja, joka märää selvät rajat ja tekee näin harrastamisesta turvallista. Monet asiat voivat tuntua hyvin vähäpätöisiltä, mutta ovat loppupeleissä aika merkittäviä. Jos asettettujen rajojen suhteen alkaa lipsumaan, ollaan pian ojassa. Esimerkiksi Ukko oppi jossain vaiheessa oman lipsuilumme seurauksena lähtemään heti selkäännousun jälkeen liikkeelle. Lopulta se kokeili rajojaan vielä pidemmälle eikä suostunut enää pysymään paikallaan edes selkään noustessa. Meidän piti sitten opettaa Ukko uudelleen pysymään paikallaan. Niinpä olen nykyisin hyvin tarkka siitä, että asettamamme rajat pitävät.

Lopuksi jäljelle jää aika. Sitä tarvitaan paljon ja sitä pitää antaa hevoselle. Ei se luottamus siitä parene, jos hevonen seisoo tallissa ja omistaja istuu kotonaan. Hevosen kanssa pitää olla, ei vain ratsastuksen tai muun ohjatun toiminnan merkeissä.  Ihminen on kuitenkin usein niin mukavuudenhaluinen tai kiireinen, ettei hevoselle anneta sitä aikaa.

Ukon kanssa luottamus on kehittynyt jo ihan mukavasti. Varsinkin luottamus ratsastajaan on noussut huimasti. Ennen pelottavien asioiden ohi piti aina taluttaa, mutta nykyisin pääsemme jo aika monien "mörköjen" ohi selästäkäsin. Esimerkiksi vesi oli Ukolle sellainen "mörkö", jossa ei kavioitaan pystynyt kastelemaan. Se ei suostunut menemään edes lumihankeen. Taluttaenkin saattoi tulla ongelmia. Nykyisin Ukko kuitenkin menee nätisti ratsastajan käskystä lumihankeen ja rapakoihin, vaikka ne pystyisi kiertämään.

Viettäkää aikaa hevostenne kanssa, se kannattaa! :)