Auts!

En voi käsittää, miten yhden varpaan takia kävely on näin hankalaa. Löin varpaani tietokone-/työhuoneen oviaukon reunaan, kun minun piti väistää äitiä, joka tuli samaan aikaan oviaukosta. Olin yksijalkainen hetken aikaa, mutta koko jalassa säilyi silti vihlova kipu. Nyt yönkin jälkeen pikkuvarvas on todella kipeä ja ehkä jopa vähän turvonnut varpaan alusta. Pystyn kuitenkin liikuttamaan sitä, joten se ei taida olla murtunut. 

Ukkorintamalla ei tule olemaan lähiaikoina mitään ihmeellistä kerrottavaa, koska sen liikunta on aika käyntipainotteista paranemiseen asti. On vankka teoria siitä, että kavioiden väärä muoto on aiheuttanut jännitystä lannerangan seudulle ja kipeyttänyt sen ja taas aiheuttanut jäykkyydeen/epäpuhtauden. Onhan se selvää ihmisen kohdallakin. Jos on väärä kenkä, selkä kipeytyy tai jokin muu paikka.

Ukko kengitettiin tiistaina, mutta menee vielä muutama kengitys ennen, kuin kaviot ovat täysin kunnossa. Nyt, kun Ukolla on taas vaihtunut kavioiden muoto menee hetken aikaa ennen, kuin se tottuu niihin ja alkaa liikkua taas normaalisti. Lannerangan seudun kivut ovat mukavasti hellittäneet hierojan käynnin ja lääkkeiden saannin jälkeen. Hieroja itseasiasssa epäili vahvasti, että viitteitä nykyisestä tilasta on varmasti pidemmältä aikaa. Nyt , kun oikeasti alkaa miettimään niin kesän alussa Ukosta tuli yhtäkkiä kauhean etupainoinen. Se painoi melkein aina kädelle, vaikka se on ollut aina hyvin kevyt edestä.

Onneksi ongelmat huomattiin ajoissa eikä tämä johda suurin jatkotoimenpiteisiin. Avainsana on aika. Harmittaa kyllä hirveästi, ettei itse tajuttu, että kengittäjä on kengittänyt väärin (nyt siis kävi kengittämässä eri kengittäjä). Ongelmat olisi voitu välttää, jos olisimme aikoja sitten vaihtaneet kengittäjää. Jossittelu ei kuitenkaan enää auta, vaan nyt täytyy keskittyä siihen, että Ukko tulee taas kuntoon. :)