keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Päätöksiä kengättömyyden suhteen

Olen jo pitkään pohtinut kengättömyyttä ja tullut sen suhteen jonkinlaiseen päätökseen. Tarkoitus olisi ainakin tämä talvi mennä kengillä ja laidunkaudella ottaa kengät pois. En tiedä, onko se lopullinen ratkaisu vai, onko Ukko kengättä vain kesäajan. Joka tapauksessa suositellaan, että kavioita kannattaisi pitää joka vuosi 6-8 viikon mittainen jakso kengättä ja laidunkausi sopii tähän hyvin.

Päätöksen taustalla on monia syitä. Bootsit jo yksinään ovat niin arvokkaat, etten halua hosua tämän kengättömyyden kanssa. Haluan etsiä lisää ja lisää tietoa monelta eri suunnalta. Mahdollisesti kysyä suoraan asiaan perehtyneeltä kengittäjältä, mutta mistähän sellaisen löytää?

On myös muistettava, ettei kengättömyys tai bootsit sovi kaikille hevosille. Tutun hevonen oli kahdeksan vuotiaaksi kengättä kunnes valmentaja käski kengittämään. Kavioit kuluivat liikaa, jolloin hevosen liike muuttui epäpuhtaaksi. Toisella hevosella taas olivat bootsit käytössä, mutta ne hankasivat vuohiskuoppia. En tiedä, minkä merkkiset bootsit olivat kyseessä, mutta varmasti niistäkin löytyy eroja.

Olen myös miettinyt Suomessa valitsevia oloja kengättömyyden kannalta. Syksyllä märkä maa pehmentää kavion ja, kun tuleekin jäätä ja koppuraa, tarhassa seisookin jalaton hevonen... Entäs talven liukkaus? Reitti tallilta tarhalle pitäisi varmasti hiekoittaa.

Ukon kavio voisi tottua kengättömyyteen ja mahdollisesti kestääkin jatkossa. Sitä ei voi tietää, kuin kokeilemalla. Niin hevosella kuin ihmisellä kengän vaikutukset jalkaan tai kavioon ovat aikalailla samanlaisia. Siinä, missä hevosella kenkä estää kaviomekanismi toiminnan,  ihmisellä se estää jalan mekanismin toiminnan. Ennen se, että hevosella on kengät oli minulle itsestäänselvyys. Ei enää, mutta en pidä siltikään rautakenkää mitenkään "isona pahana sutena". Sekä ihmisen että hevosen kohdalla kenkä ei haittaa elämää tai aiheuta kärsimystä ellei ole käytössä väärä kenkä tai hevosen kohdalla huono kengitys.

Hyvää illan jatkoa! :) Lähden nyt syömään ja lukemaan sitten biologian kokeeseen.

9 kommenttia:

  1. Hyvä hyvä, harkintaa on hyvä olla ja hosumalla ei hyvä tule. Laidunkausi kuulostaa tosi hyvältä ajankohdalta, etenkin jos sen pääsee aloittamaan mahdollisimman aikaisin keväällä, silloin on lumen ja liukkaiden tuloon vielä pitkä aika.

    Sitten kun on ajankohtaista niin kengittäjiltä et varmaankaan saa apua vaan pitää etsiä käsiinsä joku jolla on kokemusta ja koulutusta nimenomaan kengättömistä hevosista. Kengittäjät katsovat asiaa kengittäjän ja kenkien näkökulmasta :).

    VastaaPoista
  2. Minusta ihmisten ja hevosten kengättömyyttä ei voi verrata. Olisi eri asia jos mekin kävelisimme jollain jalkaamme niitattavilla puukengillä. Niin ei kuitenkaan ole. Jalkojemme rakenteetkin ovat erilaiset.

    Käytännössä ihmisen jalka pääsee leviämään kengässä, hevosen kavio taas ei pääse leviämään kengässä. Kavion leviäminen taas on se oleellinen osa kaviomekanismissa sen lisäksi, että säteen pitäisi koskea maahan.

    Mielekkäämpää olisikin verrata bootsitettua kaviota kengällä kävelevään ihmiseen.

    Jotkut pitävät talvea parhaana aikana ottaa kengät pois, mutta minä olen myös kesän kannalla. Tai meillä ainakin laidun on pehmeähkö. Laidunruoho taas auttaa kavioita kasvamaan hyvää tahtia ulos naularei'istä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Käytännössä ihmisen jalka pääsee leviämään kengässä"

      Minä taas olen kuullut ihan muuta, kun katsoin viime syksynä dokumenttia tapakävelystä (ihmisiä, jotka harrastavat avojaloin kulkemista).

      Minä voisin hyvinkin verrata ihmisen ja hevosen kengättömyyttä toisiinsa oman kokemuksen kautta. Toisaalta en voi tietää, miltä kengät Ukosta tuntuvat, mutta ainakin nettijuttujen perusteella tuntemuksemme ovat aika samanlaiset.

      Minusta oli hirveää mennä yläasteelle ja pitää kenkiä koko päivän jalassa: voisin verrata hevoseen, jolla on myös kengät koko ajan jalassa. Tähän kuitenkin tottui; varmaan hevonenkin. Mutta tosiaan tämä on minun näkökulmani asiasta. :)

      Poista
    2. Riippuu varmaan vähän kengästä. On myös olemassa ns. paljasjalkakenkiä. Siis ihmisille. Oma mieheni on kiinnostunut paljain jaloin juoksemisesta ja höpöttää siitä jonkin verran. Käsittääkseni normikengissä pahinta on korkea tai hyvin tuettu kanta (löytyy suunnilleen kaikista kengistä) ja ahdas tila varpaille (kuin myös). Rautakenkä taas lukitsee koko kavion, koska se naulataan kavioon kiinni. Rauta ei myöskään jousta, kuten vaikkapa ihmisten lenkkarit.

      Hevosella paljon riippuu myös siitä, millaiseksi kavio vuollaan. Korkeat kannat ovat normi kengitetyillä hevosilla. Monet kysyvät, miksi omien hevosteni kannat ovat niin matalat. Todellisuudessä kannan kuuluu olla matala, jotta säde osuu maahan. Kavioluun pitää myös monien mielestä olla "maata vasten" eli samansuuntainen maan pinnan kanssa. Sekin harvoin onnistuu jos kannat ovat korkeat. Niitä voitaisiin verrata ihmisten korkokenkiin.

      On myös vielä se tekijä, että kengillä kavion seinämät pidetään pitkinä jotta on jotain mihin sen kengän voi lyödä. Se aiheuttaa mekaanista rasitusta kavion seinämään. Joidenkin mukaan (Strasser) myös kipua säteeseen. Ihmisen jalassa ei ole mitään rakennetta jota tähän voisi verrata.

      Poista
    3. Aivan. Eikö hevosten kaviot vuolla juuri siksi kannoista korkeiksi, koska se rasittaa niveliä vähemmän?

      Tekstistäsi voi hyvin päätellä, että olet varmaankin kengättömyyden puolella. Itse en tosiaankaan ole oikein kummankaan kannalla, sillä se riippuu mielestäni aivan hevosesta; toisilla kengättömyys toimii, toisilla ei. Mutta onko sinun mielestäsi olemassa hevosta, jolle kengättömyys ei sopisi?

      Ukollakin oliis tarkoitus kokeilla kengättömyyttä kesällä, mutta saas nähdä toimiiko. Aina voi kuintekin kokeilla!

      Poista
    4. Ei, se kyllä rasittaa niveliä enemmän, luut tekevät jossain kohtaa "mutkan". Tässä hyvä kuva: http://enlightenedequine.com/wp-content/uploads/2012/04/Trim-Dictates-Pastern-Angle.jpg

      "Mutta onko sinun mielestäsi olemassa hevosta, jolle kengättömyys ei sopisi?"

      Ei omalle kohdalle, mutta kyllä niistäkin kuulee. Paljon riippuu myös olosuhteista - jos ei kerta kaikkiaan ole mahdollista saada vaikka parempaa heinää tai parempaa pohjaa tarhaan yms. niin ei sille mitään voi. Täydellisyyteen on hyvä pyrkiä mutta harvalla oikeasti on rajattomasti aikaa ja rahaa. Ja se on mielestäni ihan okei.

      Luulen myös että ihmisten erilaiset odotukset vaikuttavat paljon. Esimerkiksi joku voi pettyä kun hevonen ei heti viikon jälkeen voikaan kävellä ongelmitta soratiellä, kutsuu kenkääjän paikalle ja haukkuu kengättömyyden humpuukina. Toisaalta voi olla toinenkin ääripää joka kuvittelee että kaikki on hyvin vaikka hevonen on jalaton. Vuosia takaperin näitä tapauksia oli esimerkiksi Strasser-vuolua kannattavien joukossa. Hevoset jouduttiin sitten lopulta lopettamaan :/

      Sanoisin että suurin osa hevosista kestää kengättömyyden täysin kivuttomasti. Kaikista tuntemistani hevosista vain kaksi oli sellaisia ettei omistaja voinut enää niitä kengättömänä pitää. Syytä en osaa täysin varmaksi sanoa kun en ole itse ko. hevosia nähnyt.

      Poista
    5. *omalle kohdalle ole sattunut. Tulipa kökköjä lauseita :D

      Poista
    6. Olen tainnut olla korkeista kannoista hieman väärässä käsityksessä; luulin, että tuo A-kohta on korkea kanta.

      Joka tapauksessa Ukolla on tällä hetkellä kavio C- ja A-kohdan välimaastossa. Tarkoitus olisi kohottaa kantoja, kun kaviot ovat ihan lättänät. Ei kuitenkaan B-kohdan kaltaisiksi ole kavioita tarkoitus saada.

      Tutun hevonen yritettiin laittaa saikun ajaksi ilman kenkiä. Ei toiminut. Heppa oli jo kahden päivän jälkeen jalaton, vaikka oli levossa (aitauksessa ja karsinassa).

      Poista

Kommentoithan asiallisesti, kiitos! :)