lauantai 22. kesäkuuta 2013

Unohdin ihan kertoa

Olenpas taas hajamielinen... Unohdin nimittäin mainita aiemmassa kirjoituksessani kaksi tärkeää asiaa. Vaikka tästä tekstistä tuleekin aika lyhyt, en silti vihti lisätä tätä enää aiempaa tekstiin, jotta kaikki varmasti huomaisivat asiani.

Ruunia ei ilmeisesti pistetäkään tänä vuonna yhteislaitumelle. Ukko saa laidunkaverikseen hieman iäkkäämmän ruunaherran. Jos kaikki menee hyvin, poitsuista on myös ajateltu tarhakavereita toisilleen. Ja tähän asti kaikki on mennyt hyvin. Ensimmäisenä päivänä, kun ruunat lyötiin laitumelle, olisi odotettu jotain juoksentelu, mutta eihän herrasmiehet sellaista harrasta. ;) Painoivat turvat maahan ja haistelivat sivistyneesti toisiaan. Luulen, että Ukko tulee hyvin toimeen tämän vanhemman ruunan kanssa, kun Ukkokin on niin rauhallinen tapaus.

Aluksi ehkä hiukan harmistuin, kun ruunat eivät pääsekään laumaan, mutta loppujen lopuksi järjestely on parempi näin. Ei tarvitse murehtia, miten Ukko suhtautuu laumassa elämiseen viime kesän ikävien kokemuksien jälkeen. Ukolla meni todella pitkään ennen kuin se tokeni kokemastaan kiusaamisesta lauman sisällä. Se oli todella epävarma ja kärttyisä monta kuukautta muita hevosia kohtaan. Kun tarhanaapuriksi vaihtui kiltti suomenhevosruuna, alkoi Ukko pikkuhiljaa kiinnostua lähemmästä tuttavuudesta sen kanssa. Mehän välillä mietimme kyseistä suokkia Ukolle tarhakaveriksi, mutta se ei valitettavasti oikein onnistu, koska ruuna syö eri heinää kuin muut tallin hevoset.

Olen niin iloinen Ukon puolesta! Vaikka se onkin pärjännyt hyvin ihan yksinkin, lajikumppani on silti aina lajikumppani.Vaikka aidan yli pystyykin rapsuttamaan ja haistelemaan, ei se ole silti sama asia.  Ukko saa rapsuttelu-, hengailu- ja ehkä jopa leikkikaverin. ;)

Laidun on onneksi turvallinen paikka totuttaa hevosia toisiinsa. On paljon tilaa ja ruokaa, joten ei ole mitään syytä tapella. Herrat saavat ystävystyä ihan rauhassa ennen kuin ne laitetaan pienempään talvitarhaan keskenään.

Ja sitten minuun liittyvät kuulumiset. Sain postista kirjeen, jossa ilmoitettiin, että pääsen hakemaani kouluun. Kyseessä on siis oman paikkakuntani pikkulukio. En hakenut mihinkään muualle, koska sinne otetaan kaikki, jotka sinne haluavat. Silti lukio ei ole mikään huono. Se on pärjännyt erinomaisesti valtakunnallisessa vertailussa! Muutenkin olen sitä mieltä, että pärjääminen ei ole kiinni lukiosta vaan minusta itsestäni. Olisinhan minä päässyt todistuksellani mihin vain, vaikka niihin ns. "parempiin" lukioihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoithan asiallisesti, kiitos! :)