Sen voin sanoa, että kesän jälkeen kehitys on ollut olematonta. Tähän on kuitenkin selkeä syy, joka on Ukon sairastelu. Jos kuitenkin verrataan nykyistä hetkeä lähtötilanteeseen, jolloin Ukon ratsastaminen uraa pitkin oli jo työlästä, kehitys on suuri.
Olemme käyneet Ukon kanssa tunneilla hakemassa oppia sen koulutukseen, ja sitä on myös ratsutettu. Näin on tarkoitus tehdä jatkossakin kunhan sopiva henkilö kyseiseen tehtävään löytyy.
Toki ratsastustaitoni ovat kärsineet Ukon kanssa enkä pääse kehittymään samalla tavalla kuin osaavammalla hevosella. Sillä ei kuitenkaan ole minulle merkitystä, koska nautin niin paljon enemmän muusta hevosen kanssa touhuilusta kuin ratsastuksesta. Jo ratsastuskouluaikoina taisin odottaa enemmän hevosten hoitamista kuin itse ratsastustuntia.
Ukon kouluttaminen ratsuksi ei siis ole todellakaan se meidän tavoite. Ukkoa ei alunperinkään tarjottu meille koulutettavaksi vaan "maastomopoksi" ja ensihevoseksi, jonka kanssa opetellaan, miten hevosia käsitellään. Tavoitteenamme sen sijaan on, että Ukko pysyisi terveenä ja, että meistä tulisi entistä parempia ystäviä toisillemme.
Kun kuulin ensimmäisen kerran hevosagilitystä, tajusin, että maneesissa tai kentällä tuuppailu ei ole sitä, mitä Ukon kanssa haluan tehdä. Varmaankin myös tästä syystä Ukon kehittyminen ratsastuksen saralla on ollut viime aikoina hidasta sairastelun lisäksi. Teemme Ukon kanssa niin paljon muita juttuja; maastoilua, temppuilua, hevosagilityä. Siksipä totean näin: Emme olisi Ukolle oikeita omistajia, jos tavoitteenamme olisi koulia siitä ratsu. Sen sijaan olemme Ukon nykyisessä tarkoituksessa juuri täydellisiä omistajia sille. :)
 |
| Suhde hevoseen on meille tärkeintä. :) |
Hassua etten minä ole saanut moisia kommentteja, vaikka en ole Adeliallakaan ratsastanut ehkä vuoteen? :D
VastaaPoistaHeh! :D
PoistaMinusta se anonyymin kommentti oli kyllä ainakin puoliksi tarkoitettu vaan provosoinniksi, naamioitu vaan muka-kohteliaaksi. Tai eihän sitä ikinä voi 100% tietää jos joku noin ajattelisikin, oudolta vaan tuntuu itsestä.
VastaaPoistaEnsinnäkin mikä ihmeen loppuun palanut ravuri Ukko muka on? Toisekseen se oikea hevonen taitaa joillekin tarkoittaa vain menestymistä ratsastuskisoissa, entä kiintymys ja henkinen puoli. Ja kehitystä todellakin on tapahtunut kaikilla osa-alueilla eikä kehitystä mitata ainoastaan ratsastaessa, kaikki temput ja luottamus on nekin kehitystä.
Ja taitojen kärsiminen, noh, ehkä oma lukunsa on jokin ratsastuskoulun opetushevonen joka on koulutettu pitkälle ja joka on vanha este- tai kouluhevonen, mutta en silti puhuisi taitojen kärsimisestä, kyllä oman hevosen kanssa oppii jokatapauksessa. Ja tuo että muka koulutustyyli ei sopisi Ukolle (joka viimeistään sai minut uskomaan ettei kyseessä ole rehellinen viesti vaan provo), voisin väittää aivan päinvastaista ihan vaikka näin vain blogin tietojen perusteella :D.
Hyvä postaus jokatapauksessa :)
En usko, että kommentin kirjoittajalla oli pelkästään hyvät aikomukset kommenttinsa takana. Mistä sitä toisaalta tietää, mutta itsestäni tuntuisi ainakin tökeröltä mennä tuolla tavalla arvostelemaan pelkän blogin perusteella.
PoistaKiitos! :)
Niin, ja ratsastustaitojen kehittyminen voi olla muutakin kuin vaikeampien koululiikkeiden oppimista. Esimerkiksi Ukon kanssa olemme oppineet kuuntelemaan ja opettamaan hevosta. Ratsastustaitoja voi mitata monelta kannalta. :)
PoistaKommentti todistaa sen, että erilailla ajattelevia ihmisiä piisaa pilvin pimein. Se, mikä on itselle edistystä ja kehitystä, ei selkeästi ole sitä muille.
VastaaPoistaMua eniten jäi ehkä mietityttämään, onko kommentin jättäneellä anonyymillä laisinkaan kokemusta esimerkiksi entisistä lv-ravureista. Kommentilla loppuun palaneesta ravurista vaikuttaisi hänen antaneen rivien välistä ymmärtää, ettei ole. Ts tuollainen kommentti lienee ihan kohtalaisen tuttu yleistys ratsurotuja harrastavalta ihmiseltä (ei olisi eka kerta minun korvissani).
Ja ei, en halua yleistää, ettäkö kaikki ratsuihmiset ajattelisivat näin tai ettei kaikilla olisi kokemusta ex-ravureista. En vain usko, että mainitulla anonyymillä on.
Kiitos kommentistasi! Meitä ihmisiä on tosiaan moneksi.
PoistaMulle tuli ihan sama ajatus mieleen, tuo fraasi "loppuun palanut ravuri" on oikea vanha yleistys mitään tietämättömiltä. Loppuun palaneita ravureita on toivottavasti erittäin vähän suomen maassa. Useimmat taitavat olla hyväkuntoisia, ja ne jotka ovat jääneet pihan perälle tuskin nekään ovat loppuunpalaneita vaan korkeintaan huonosti hoidettuja :D.
PoistaHei minä palasin tähän keskusteluun vielä kun mietin tuota kehittymistä. En nyt todellakaan tarkoita ettekö olisi ratsastuksessa kehittyneet, tehän päinvastoin olette kehittyneet myös sillä osa-alueella. Mietin vain itseäni, että harrastin yli 10 vuotta ratsastusta niillä upeilla ratsastuskoulun puoliverisillä ja noh, ei se kehitys nyt niin kummoista ollut. Että en kyllä menisi sanomaan että johtuu lämminverisen rodusta/ aiemmasta koulutuksesta se ettei kehity. On siinä niin monta muutakin muuttujaa :D -ei se kehitystä takaa että alla on ratsurotuinen hevonen XD!
Minä oon hieman skeptinen ratsastuskoulussa asioiden oppimiseen ainakin sen pintaraapaisun perusteella, mikä itselläni on asiasta näkemyksenä. Possujuna harvemmin opettaa kovin syvällisesti asioita kellekään, enkä tiedä opettaako possujunassa kulkeva tunnottomaksi potkittu tuntihevonen sitäkään vähää. Toki, paikkoja on erilaisia, mutta jos kärjistetään yhtä paljon kuin anonyymi.
PoistaNiinpä (jos kärjistetään yhä paljon kuin anonyymi). Olisi kiva jos nämä anonyymit joskus palaisivat kommentoimaan näitä laukaisujaan ;). Hän varmasti hykertelee mielissään että sai aikaisiksi reaktioita provollaan, tai sitten on unohtanut käyneensä kommentoimassa ;). Anteeksi anonyymi, ei ole tarkoitus olla töykeä mutta olisi kiva kuulla mitä keskustelu ja Karon postaus aiheesta sai sinussa aikaan :)?
PoistaKyllä laadukkaitakin ratsastuskouluja on, ja saatavillahan on myös pienryhmiä, mutta itseä alkoi juuri tympiä se possujuna. Ei ole edes juuri tilaa pysähtyä tai aikaa pysähtyä ajattelemaan miten hevonen meni ja miten siihen pitäisi reagoida. Aloin palavasti kaivata AIKAA. Olen hidas ja minun pitää saada ajatella oppiakseni. Oman hevosen kanssa (vaikka se on lämminverinen) voi pysähtyä ja miettiä. Ja lopettaa onnistumiseen. Tunneilla monesti väännetään siihen yhteiseen tahtiin x määrä väistöjä tai avoja ja askellajia vaihdetaan ja ylläpidetään myös siihen yhteiseen tahtiin. Aina voi kääntää keskelle mutta sielläkin on monesti tiellä kun se 8-10 ratsukkoa yrittää tasata etäisyyksiä maneesissa tai kentällä ja tekee voltteja ja ympyröitä ja rata poikkisuuntaan leikkaata.
Ratsastuskoulu muistuttikin mielestäni ihan hirveästi ruuhkaliikennettä! Olen nauttinut suunnattomasti omasta lämminverisestäni ja väitän että olen siltä oppinut paljon ja opettanut sille paljon. Olkoonkin että meidän tavoitteet eivät ole kouluratsastusmerkki-kirjaimina mitattuna yleviä :D. Aamen! ;)
Ratsastuskouluilla pitäisi panostaa enemmän hevosten hoitopuoleen ja niiden tutkailemiseen eikä laittaa heti uusia harrastajia selkään. Minäkin olen kunnolla kehittynyt ratsastajana vasta Ukon kanssa. Toistuvamman ratsastuskerrat ja hevosen hoito ja käsittely maastakäsin ovat auttaneet hallitsemaan ja kuuntelemaan hevosta myös selästä.
PoistaOlen huomannut, miten ratsastuskoululta asti opetetaan lapsia lyömään ja huutamaan hevoselle. Tähän pitäisi kyllä saada muutos.
Meitä on tosiaan moneksi, ja toivon että anon teksti oli provo. Muuten olen aika surullinen, koska joku ei näe sitä että ratsastusta ja hevostaitoa voi mitata monella tavalla. Eikä pelkästään sillä miten on kisoissa menestytty tai montako satulahuopaa sille konille on tullut hankittua. Tai minkä rotuinen se on.
VastaaPoistaLiian materiaan keskittyvä harrastus pääasiassa. Tai sellaista siitä ainakin koitetaan vääntää. Jos lähdetään väärää koulutustapaa hakemaan, se ei todellakaan löydy täältä vaan niiltä huippuratsastajien talleilta. Hiljaiseksi vetää, vähän surullinen olo tuli kun pitää olla niitä (anteeksi nyt vain) tyhmiä ja sokeita ihmisiä. Sokeita omille virheilleen, erittäin näkeviä muiden "virheille".
Eläimen ehdoilla: hyvin sanottu!
PoistaBessietä lainatakseni: Eläimen ehdoilla: hyvin sanottu!
Poista