Ratsastus on ihanaa!

Tiistaina minulla oli pitkästä aikaa valmennus Ukon hierojan toimesta. Jouduimme molemmat kunnolla töihin! Valvovan silmän alla joutuu ihan erilaiseen "piiskaukseen" kuin itsenäisesti ratsastaessa, jolloin saattaa huomaamattaan mennä sieltä, mistä aita on matalin.

Valitettavasti minulla ei ole yhtään kuvaa tiistain ratsastuksesta, koska Satu oli reissussa eikä siksi paikalla kuvaamassa. Yksi ravipätkä vasempaan kierrokseen oli niin loistava, että se olisi pitänyt saada videolle. Tunsin selkään asti miten takapää tuli käyttöön ja selkä pyöristyi. Se kesti ehkä viiden askeleen ajan, kunnes otin käyntiin, mutta se oli silti aivan jotain mahtavaa. Tuntui niin helpolta istua kyydissä! Nyt tietää, mitä tavoitella.

Sain tunnilta paljon hyviä palikoita ratsastukseen. Opin mm. yhden hyvän takaosaa aktivoivan harjoituksen. Ensimmäisenä pitää varmistaa, että Ukko varmasti kääntyy ulkopohkeesta (asetus vaikka ulos). Kun tämä asia on kunnossa, hidastus ulko-ohjasta pidättämällä. Kolmannessa eli viimeisessä vaiheessa pyydän Ukon sisätakajalan astumaan alle, minkä jälkeen suoristus ja sama harjoitus uudelleen.

Pientä muistilistan tynkää itselleni:

• kääntäminen tapahtuu ulkopohkeesta -heitä se sisäohja hiiteen! ;)
• ulko-ohjan tuen säilyttäminen tärkeää
• Jos ohjasta joutuu pidättämään, koko käden tulee olla mukana -ei vain ranne! 
• pohkeet lähellä kylkiä
• pohkeiden käytön tulee olla riittävän nopeaa ja tarkkaa
• Ukon täytyy mennä älyttömän hitaasti, että sen kanssa pystyy jotain kentällä tekemään.
• Ravia ei tule nostaa, jos käynti ei ole vielä hallinnassa. Ravi nostetaan aina pienestä käynnistä ilman kiihdytystä. Ravia pieniä pätkiä kerrallaan isolla ympyrällä (uraa pitkin Ukko alkaa herkästi kiihdytellä, jolloin ravi leviää käsiin). 

Eilen Ukolla oli hieronta, ja voin ilokseni kertoa, että potkusta jäänet hermotusongelmat ovat vihdoin parantuneet!! :D Onhan potkusta jo yli vuosi aikaa. Lihas parani jo aikoja sitten, mutta hermotuksen puolella on ollut vaikeuksia siitä lähtien. Ahkeran hoidon tuleksena voi vihdoin todeta, että potkukohta on viimein parantunut. Myös vihdoin se kaikista alkuperäisin ongelma alkaa löytyä. Ukollahan on ollut lannerangan ongelmia siitä lähtien, kun se tuli meille. Ne ovat aika yleisiä ruunilla ja johtuvat useimmiten ruunaamisen aiheuttamista hormonaalisista ongelmista. Mistään pinnallisesta ongelmasta ei nyt ole kyse. Hormonaaliset ongelmat vaikuttavat kaikkeen ja voivat esimerkiksi aiheuttaa iho-oireilua. Oikeanlainen liikunta voi pitää oireet poissa niin kuin olemme jo välillä itsekin huomanneet. Lisäksi Ukko saa nyt tiosiinia, joka tasapainottaa hormoonitoimintaa. 

Ihon patit ovat myös mystisesti kadonneet eikä mikään ole varsinaisesti muuttunut. Sitä mukaan, kun ruuna meni muutenkin parempaan kuntoon, ihon patit myös häipyivät. Eikö olekin omituista? Onneksi asiat alkavat pikkuhiljaa selvitä, kun jaksaa vain sitkeästi kaivella.

Kuva lainattu. Kuvassa Piet Nibbelink, jonka kurssille olemme menossa 25.-27.7. Satu menee Ukon kanssa ja minä olen vain kuunteluoppilaana.