Piet Nibbelinkin kurssilla

Kolmipäiväinen Piet Nibbelinkin kurssi Ukon kotitallilla on nyt jo takanapäin. Fiilis on kyllä aivan loistava ja voin suositella kurssia jokaiselle! Piet koulutti ennen kaikkea ihmisiä -ei hevosia, koska hevonen on aina käsittelijänsä peili. Siksi vika ei ole koskaan hevosessa, vaan ihmisessä. Hän tulkitsi loistavasti sekä hevosta että sen omistajaa. Kurssin aikana koettiin suuria tunteita aina itkusta nauruun. En ole koskaan tavannut niin aidosti posiitivista ihmisistä kuin Piet on. Vaikeudet ovat hänelle vain haasteita, joista päästään yli.

Kurssilla oli mukana kuusi - mukaan lukien Ukko - täysin erilaista hevosta. Työskentely tapahtui picaderossa (neliöaitaus n. 18x18m), koska se paljastaa paremmin ihmisen virheet kuin pyöröaitaus. Ensimmäisenä päivä Piet käsitteli suurimmalta osin hevosia itse tutustuakseen niihin ja sitä kautta selvittääkseen, mitä kukanenkin hevonen ja sen omistaja tarvitsee. (Tosin Ukon kohdalla Pietin lisäksi sitä käsitteli myös Satu ja yksi kurssilaisista.) Jokainen kohtaaminen oli erilainen.

Tutustumiseen kuului kolme vaihetta. Ensimmäisenä Piet vain käveli ympäri picaderoa. Tässä vaiheessa hevoset eivät olleet kiinnostuneita hänestä. Sen jälkeen hän alkoi heitelle narua kohti kattoa kertoakseen hevoselle, että minä olen täällä ja aion ottaa tuon paikan itselleni, jossa sinä nyt seisot. Tässä vaiheessa hevoset yleensä alkoivat osoittaa mielenkiinnon merkkejä Pietiä kohtaan. Sen jälkeen ne joko tulivat itse Pietin luokse (lupaa tietenkin kysyen) tai Piet niiden luokse. Sitten olikin vuorossa rapsutteluhetki. Piet totesikin, että "huging time" on tärkein osa hevosen kanssa työskentelyä ja sitä tuulekin tehdä aina kun siltä tuntuu. On myös hyvä muistaa, että rapsutteluhetki on molemmille mieluinen vain silloin, kun se on molemmille vapaaehtoista.

Suurin osa kuvista siepattu videolta. Ilmoittakaa ihmeessä, jos haluatte nähdä enemmänkin videoita kurssilta.

Ukko ja Piet tutustumassa toisiinsa.

Ympyrätyöskentelyä.

Satu kävelee ja Ukko seuraa.

Jo ensimmäisenä päivänä ja läpi koko kurssin Piet korosti oman mielen hallintaa. Kaikista tärkeintä on säilyttää tasapaino omassa mielessään, vaikka mitä tapahtuisi, koska mielentila vaikuttaa myös energian käyttöön ja kykyyn ottaa vastaan hevosen antamia signaaleja. Omalla energian käytöllä vaikutetaan hevosen liikkeeseen. Piet myös toi esiin oman asenteen tärkeyden työskentelyssä. Virheitä ei tule pelätä, koska oppiakseen on tehtävä virheitä.

Toisena päivänä harjoiteltiin narun käyttöä ja ympyrällä työskentelyä. Ympyrätyöskentelyssä on hallittava samaan aikaan tila, linja ja energia. Ihminen kulkee omaa pientä ympyräänsä ja hevonen omaa isompaa ympyräänsä. Ihminen astelee ympyrällään pieniä askeleita, koska isot askeleet tuntuvat hevosen näkökulmasta jahtaamiselta. Tämän Piet näytti loistavasti esimerkillä Ukon kanssa. Ruuna alkoi heti kiihdyttämään, kun Piet alkoi ottaa isompia askelia.

Piet auttamassa Satua ympyrätyöskentelyssä toisena päivänä.

Kun hevosen halutaa kulkevan ympyrällä, linjan on oltava kohti hevosen keskikohtaa. Jos linja on liian edessä, hevonen pysähtyy ja, jos linja on liian takana, ympyrä pienenee. Vaikka linja olisikin oikein, mutta ihminen seisoo hevosen etupuolella tai takapuolella lopputulos on sama kuin siinä tilanteessa, jossa itse linja on liian edessä tai takana. Oma paikka on siis myös tärkeä. Jos itse tekee oman pikkuympyränsä niin, että taakse jää huomattavasti vähemmän tilaa kuin etupuolelle, hevonen ei pysty jatkamaan ympyrää, koska ihmisen takana on liian vähän tilaa. Ukko sai toimia opettajana useammalle kurssilaiselle, koska se kertoo hyvin selkeästi, milloin linja on liian takana, edessä jne.

Tilannekuva. Hetkeä myöhemmin Ukko kääntyi oikeaan kierrokseen, koska se voinut jatkaa vasempaan kierrokseen, koska Satun takana on huomattavasti vähemmän tilaa kuin hänen etupuolellaan.

Energian käytössä taas on hyvä muistaa se, että energiaa käytetään juuri sen verran kuin tarvitaan. Painetta kasvatetaan vaiheittain.

Kolmantena päivänä Piet kysyi mitä kurssilaiset haluaisivat harjoitella hevosensa kanssa. Satua Piet opetti leikkimään "hippaa" Ukon kanssa. :D Hippaleikki on vähän erilaista hevosen kuin ihmisen kanssa. Hevosta ei siis varsinaisesti jahdata, vaan se taakse (ei suoraa hevosen takaosaan!!) suunnataan voimakas energiapurkaus, jolloin hevonen syksyy juoksuun. On myös varmistettava, että edessä on tilaa, jotta hevonen varmasti pääsee syöksymään eteenpäin.

Molemmilla videoilla Satulla on silmät kiinni. Ensimmäisellä Piet ohjaa häntä juosten Ukon kanssa, toisella picaderon ulkopuolelta. 






Myös Satu sai viimeisenä päivänä osakseen valtavan tunnekokemuksen, jota en ala nyt tässä sen kummemmin avaamaan, koska kuitenkin on kyseessä hänen oma henkilökohtainen tuntemuksensa, josta olisi hölmöä alkaa kirjoittamaan ulkopuolisen näkökulmasta. :) Jos minä osallistun ensi vuonna kurssille itse Ukon kanssa, voin kertoa sitten omista tunnelmistani.

Rapsutteluhetki leikin jälkeen.

Lisäksi Piet kertoi omasta hevostilastaan Hollannissa. Paikkaa kutsutaan paratiisiksi -ja ihan syystä. Yli 30 hevosta samassa aitauksessa. Aitauksessa ei ole yhtään kulmaa, vaan se kiertää yli kahden kilometrin lenkin "käytävänä", jossa on välillä laajempia aukioita. Ruokintapaikkoja on 40. Hevoset liikkuvat päivittäin 10-15 kilometria. Käy tutustumassa Pietin hevostilan sivuihin täältä.

Keskustelu voinee jatkua kommenttiboksin puolella. Sinne vain lisäkysymykset, omat mietteet tai kokemukset, jos olet itsekin osallistunut Pietin tai jonkun muun hevoskouluttajan kurssille. :)