Kesäkuvahaaste

Olette varmaan huomanneet, että blogin päivittelytahti on hidastunut kesästä. Voin sanoa, ettei se tule tästä muuttumaan, sillä minulla alkoi nyt syksyllä lukio. Opiskelu, kaverit ja Ukko vievät sen verran paljon aikaa, etten ehdi kirjoitella niin usein. Käymme muutenkin Sadun kanssa arkena yksin tallilla, joten kuva- ja videomateriaalia saa vain viikonloppuisin. Intoa kuitenkin riittää, joten jatkan edelleen bloggaamista, vaikkakaan en enää niin usein. :)

Ja sitten onkin haasteen vuoro:

Laita seitsemän kuvaa kesästäsi ja selitä kuvat vain yhdellä sanalla. Haasta sen jälkeen seitsemän blogia tekemään sama!

Sarularumba

Hevoskaveri

Laiduntaminen

Temput

Kiireettömyys

Potkuvamma

Satulattomuus

En valitettavasti haasta ketään.

Lopuksi vielä ylimääräinen kuva, joka ei toteuta tehtävänantoa:

UUSI ALKU
Selitän tämän myöhemmin erillisessä postauksessa.

Lukijat, pysykäähän kuulolla täällä blogin puolella! Tämän tai huomisen päivän aikana olisi tiedossa suurempia uutisia Ukkoon liittyen. Arvaako kukaan mitä? ;)

Tämä on blogin 200. kirjoitus

Eilisen hieronta ja pohdintaa ruokinnasta

Ukkohan hierottiin vajaa kaksi viikkoa sitten silloin, kun hierojaopiskelijat olivat myös paikalla. Sovimme uuden hieronnan aika nopeasti, koska Ukko oli sen verran kipeänä. Eilen Ukko oli kuin toinen hevonen. Sairasloma on selkeästi tehnyt hyvää. Ylipäätään Ukko oli muutenkin aika hyvän tuntuinen. Ilmeisesti satulattomuus on myös tehnyt hyvää. Epäilemme lannerangan ja peräpään ongelmien johtuneen satulasta. Se oli pitkään liian kapea, jolloin satula jäi edestä ylös ja valuimme takakaarella. Suurin paino oli siis Ukon selän takaosassa.

Muutaman kerran hieronnan aikana Ukko tarjosi peppuaan oikeasti hierottavaksi, kun toissa kerralla se väänteli takaosaansa koko ajan. Meitä nauratti ihan hirveästi, kun Ukon tarjotessa peppuaan hierottavaksi mukana ollut tätini sanoi hierojalle(, joka siis on hänen tyttärensä ja minun serkkuni): "Hakkaa sitä hevosta nyrkeillä sinne lautasille!" Kyllä vain, voi kuulostaa aika rajulta, mutta Ukko tykkäsi siitä. Ei väistellyt, vaikka toinen hiki otsaa pitkin valuen nyrkkeilee takalistoon. :D Ongelma on ilmeisesti syvällä, johon ei mikään pikkuhieroskelu auta.  

Lisäksi Ukolle tehtiin lynfaneste-elvytys ja kraniosakraalikäsittely. Ukolle on tehnyt kraniosakraalikäsittely yhteensä kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla se sujui ihan hyvin, mutta viime hieronnassa muutama viikko sitten Ukko ei lähtenyt hommaan ollenkaan mukaan. Nyt onneksi jo vähän paremmin, mutta ei ihan toivotulla tavalla kuitenkaan. 

Lopuksi Ukko sai vielä laserinfrapunavalohoitoa potkun saaneeseen lapaan. Laitteessa on "asiat", jotka edesauttavat lihaskudoksen parantamista. Kun lapaa oli käsitelty vähän aikaa, Ukko meni ihan höpöksi, joka kertoo, että hoito alkaa vaikuttaa. Hepsu alkoi heiluttelemaan päätään ihan hirveästi, jolloin meidän piti mennä rapsuttelemaan sitä päästä. Ukko ei oikein itsekkään tiennyt, mistä sitä kutitti.

Olisi todella mukava saada joku kerta kuvamateriaalia hieronnasta. Ehkö jo seuravalla kerralla. 

Juttelimme myös hieronnan yhteydessä Ukon tulevan talven rukinnasta. Nyt kesällähän, kun Ukko on ollut laitumella, se on saanut Black Horsen kivennäistä ja jonkin verran kauraa. Tuleva talvi on vähän kysymysmerkki. Viime talvena Ukko söi kivennäisen ja kauran lisäksi Krafft Groov 90 -täysrehua pysyäkseen lihoissaan. Täysrehua kuitenkin joutui antamaan niin paljon, koska siinä on proteiinin lisäksi kaikkea muutakin. Puhdasta proteiinia tarvisi antaa huomattavasti vähemmän. Proteenissa vain on riskinsä, sillä se rasittaa munuaisia varsinkin tällaisen vähän vanhemman hevosen kohdalla. Siksipä turvallisempi vaihtoehto olisi öljy. 

Ajattelimme myös vaihtaa perinteisen kivennäisruokinnan vapaaseen kivennäiseen (vielä kun olisi se vapaa heinä!). Ukko tietää parhaiten tarpeensa kivennäisten ja vitamiinien suhteen, joten on parempi, ettei ihminen mene siihen puuttumaan. Kyseessä on Blockemel kivennäinen, joka on täysin luonnonmukainen. Se on aika kovaa aineista ämpäriin pakattuna (vrt. suolakiveen), ja hevonen saa vapaasti nuolla sitä tarpeensa mukaan. Ämpärin voi sijoittaa karsinaan, tarhaan tai laitumelle, sillä aurinko ei sitä kuivata. sade ei liuota eikä pakkanen jäädytä. Se säilyttää ravintoarvonsa vähintään 9 kuukautta. Ukon kohdalla 20 kilon ämpäri kestää todennäköisesti noin vuoden. Blockemel kivennäinen on siis kaiken lisäksi edullinen vaihtoehto ruokintaan.

Puhe oli myös nokkos- ja biotiini(eli B-vitamiini)kuurista. Nokkonen on oikea tervyestuote! Sitä voisi kuivattaa talveksi. B-vitamiinia taas on tarkoitus antaa kavio- ja iho-ongelmiin.

Ja elämä hymyilee jälleen

Eläinlääkäri kävi eilen raspaamassa tallin hevosten hampaat. Ukko oli viimeisenä, koska oli tarkoitus, että eläinlääkäri katsoisi myös samalla lavan potkuvammaa ja Ukon liikkumista. Olimme herätelleet jo mieleemme jonkinäköisiä kauhukuvia, koska viimeksi, kun saimenen ell kävi raspaamassa  Ukon hampaat, pyysimme häntä samalla katsomaan Ukkoa, koska se oli jonkin aikaa ollut todella kummallinen. Eläinlääkäri sitten totesi: "Tällä hevosella on kaviokuume." Tuli kyllä silloin aika puun takaa. Tykkään sinänsä tästä eläinlääkäristä, koska hän sanoo asiat suoraan eikä jää ns. pimittämään tietoaan. Toisaalta jonkun hekän aiheen kohdalla esim. lopettaminen, se voisi olla sokkikin. Mutta en sitten tiedä toimiiko hän erillä tavalla kyseisissä tilanteissa.

Ukko oli ihan höpsö raspauksessa ja muutenkin se yritti ennen raspausta karkailla karsinastaan. Ukkoa ei rauhoitettu raspaukseen, koska sitä ei ole aiemminkaan tarvinnut. Nyt raspaus olikin yllättäen aika kauheaa, mutta selvisimme kuitenkin kunnialla loppuun ilman rauhoittavia, koska muuten liikkeen katsominen ei olisi onnistunut. Osalla rauhoitetuista hevosista kävi työstä päästä karsinaan. :D

Menimme ulos tallitielle taluttamaan Ukkoa käynnissä ja ravissa, sekä otimme vielä kentällä ympyrällä juoksutusta. Ukolla oli alusta lähtien ihan erinlainen ote tähän hommaan. Viikko sitten Ukko vastusteli jopa käyntiä, mutta nyt se loikki ja laukkaili iloisesti liinan päässä. Otimme ravia sekä suoralla että ympyrällä. Eläinlääkärikin totesi, ettei hevosessa mitään vikaa ole, ratsastamaan vaan. Askellajit olivat puhtaat, mutta Ukko oli aavistuksen jäykkä potkun saaneesta lavastaan.

Viime kesänäkin potkuvamman parantumisesta kertoi Ukon hössötys. Se koki itsensä terveeksi eikä olisi halunnut olla enää tyhjänpattina. Samoin kävi nyt. Ukko on muutenkin jo muutaman päivän haukotellut ja ihmeellisesti leikkinyt kielellään hoitotilanteessa. Se on myös hörissyt karsinastaan ja työntänyt päätään luukusta ulos. "Tehdään jotain!" Yleensä olemme sitten myöntyneet karsinassa temputtamiseen. Ukko on ollut aivan mielissään. :)

"Tylsää,,,"

Selvisi, että kavio oli ilmeisesti osunut olkaniveleen (?). Viime kesänä Ukko sai kaviosta polviniveleen. Molemmissa tapauksissa murtuman todennäköisyys on todella suuri, mutta olemme tähän asti selvinneet säikähdyksellä. Tässä sitten mietimme, että emme ehkä kolmatta potkua enää tuohon hevoseen ota, joten tulevaisuudessa laumaelämä saa jäädä, jos alkuvaihe on aina näin kivinen. Eihän se Ukko osaa varoa potkuja ennen kuin se sellaisen itseensä saa... Ukko saa kuitenkin olla edelleen tarhakaverinsa kanssa, koska ne ovat tulleet hyvin toimeen.

Siru laiduntamassa. ;)

Sairaslomailua

Varmaan odotatte kuulumisia klinikkareissulta, mutta niitä ei nyt tule. Aika olisi ollut tänään klo 12:30, mutta se on niin huonolla paikalla, ettemme saaneet kopin ajajaa klinikalle. Siirsimme siis ajan ensi keskiviikolle iltapäivään.

Päätin soittaa tädilleni, jolta siis olen ennenkin kysellyt neuvoa Ukon hyvinvointiin liittyen. Sain esimerkiksi juuri häneltä laventeli-eukalyptusöljyä heinäkuussa Ukon pahoihin ötökänsyömiin.. Olimme jo hankkimassa ötökkäloimea, mutta sitä ei lopulta tarvinnutkaan hankkia, koska öljy auttaa todella hienosti. Sitä sivellään Ukon kylkiin lähes päivittäin. Välillä olemme vähentäneet käyttöä, mutta tällä hetkellä jotkin pikkuöttiäiset häiritsevät Ukkoa niin paljon, ettei se voi olla ilman öljyvoitelua. Iholle ilmestyy heti paukamia.

Tätini kehotti antamaan Ukolle viiden päivän mittaisen Arnika-kuurin. Arnika auttaa lihasvammoihin. Hän epäili syvästi sitä, että Ukolla olisi luumurtuma. Todennäköisesti se on pehmyskudosvamma, ja potkukohdassa oleva mustelma saattaa painaa hermoon. Eläinlääkäri, johon olin puhelimitse yhteyksissä, ehdotti, että veisin hevosen klinikalle, jotta siitä saataisiin tarvittaessa röntgenkuvat. Voi olla, etten osannut selittää asiaa oikein, mutta en usko, että hevonen enää kuuden viikon jälkeen kävelisi, jos sillä olisi luussa jotain.

Lihasvammojen parantuminen vie aikansa varsinkin, kun emme pitäneet Ukkoa levossa potkun jälkeen . Vamma ei vaikuttanut alussa niin pahalta, joten ajattelimme, että Ukkoa voisi kuitenkin käynnissä liikuttaa. Liikunta ei kuitenkaan ilmeisesti tehnyt kovin hyvää, jolloin potkukohta kipeytyi entisestään (jälkiviisautta taas kerran). Ylipäätään koko hevonen on tälllä hetkellä aika kipeä erityisesti kyljen lihaksistaan, koska se on joutunut varomaan toista etustaan. Onhan se selvää, että, jos yksi jalka on ns. pois pelistä, muut lihakset hoitavat senkin työt.

Myös se, että potkukohtaan nousi turvotus vasta monta päivää tapaturman jälkeen, kertoo siitä, että vamma on erittäin todennäköisesti lihaksessa. Minulta itseltäni on murtunut joskus käsi, ja murtuma kohtaan nousee heti kamala turvotus eikä kättä voi ollenkaan liikuttaa.

Ukko on ollut viime sunnuntaista lähtien levossa. Se on kyllä ollut laitumella ja tarhassa, mutta me emme ole sitä liikuttaneet. Turvotus on selkeästi laskenut, ja Ukko oli kuulemma eilen juossut ja laukannut lauman kanssa ympäri laidunta.

Jos Ukko tästä tervehtyy, emme todennäköisesti edes vie sitä klinikalle. Keskiviikkoon on onneksi vielä aikaa. Klinikalle käyttäminen on kuitenkin todella kallista. Sieltä ei pois pääse alle 200 euron...

Toinen kerta vain yhteensattumaa?

Tänään alkoi sitten koulu paikkallisessa pikkulukiossa. Varsinaista koulua ei vielä tänään ollut vaan sellaista tutustumisjuttua. Huomenna aloitetaan täydellä höyryllä opiskelut lukujärjestyksen mukaan, jonka olen tehnyt ihan itse. Vau, olen lukiolainen!

Toivon positiivista ilmapiiriä ja ammattitaitoisia opettajia. Oppimisen iloa. Työtä ja vapaa-aikaa tasapainossa. Näitä odotan lukiolta.

Loma sujui mukavissa merkeissä. Mitä kaikkea kesään onkaan mahtunut? Paljon tallilla vietettyjä tunteja; laidunten siivoustalkoita, tarhan kunnostusta, laitumen reunalla istuskelua ja ihan vain Ukon kanssa puuhailua. Olen myös poiminut marjoja ja tehnyt kaikkea, mitä vain on tehnyt mieli. Viime kesä oli aika kehno. Olin vetänyt kahdeksannen luokan liian kovilla panoksilla, jolloin loman alettua olin aivan loppu ja stressasin koko ajan koulun alkamista. Istuin päivät koneella ja odotin vain tallille menoa. Tallillakaan ei ollut mukavaa. Teimme sellaisia parin tunnin pikavisiittejä, koska Ukon huono vointi taisi stressata myös omaa mieltä. Mutta ei muistella enää viime kesää. Nyt asiat ovat hyvin -ainakin melkein.

Ukko toimi eilen demona. Eli hierojaopettaja opetti Ukolla hierojaopiskelijoille hevoshierontaa. Ukko on ollut mukana jo varmaan viisi kertaa. Kaikkina muina kertoina se on ollut demona paitsi viimeksi, jolloin se oli hierojaopiskelijoiden hierottavana.

Aluksi olimme maneesissa, jossa hevosen liikettä seurattiin. Kävellytimme Ukkoa niin, että he saivat seurata liikettä niin sivulta, edestä kuin takaa. Teimme myös peruutuksia ja väistöjä sekä vain yksinkertaisesti kuuntelimme, miltä käynti kuulostaa. Hierojaopettaja huomasi, että Ukko on myös käynnissä epäpuhdas, vaikka olemme pitäneet Sadun kanssa vain ravia epäpuhtaana. Ukko astuu vasemmalla etusellaan lyhempää askelta kuin oikealla.

Tallissa Ukolle tehtiin kraniosakraali- ja n-pistekäsittely. Varsinaista lihashierontaa ei tehty ollenkaan, koska Ukko oli niin herkkänä. Ilmeisesti vasemman etujalan varominen on kipeyttänyt sitä myös muualta. Hierojaopettaja myös totesi Ukon siirtävän painoaan aavistuksen enemmän oikealle.

N-pisteitä on päässä ja niitä on yhtensä yli kymmenen. Niillä päästään käsiksi hevosen mieleen. Ukko selvästi tykkäsi ja rentoutui. Hevosparkaa on ilmeisesti kovasti stressanut viime aikoina tämä tilanne. :(

Tajusimme yllättäen, että potkusta on kohta kuusi viikkoa aikaa. Haava on parantunut, mutta Ukko liikkuu edelleen huonosti. Lapa kipeytyi vasta, kun potkukohtaan kerääntyi muutama päivä potkun jälkeen nestettä. Päätimme soitta eläinlääkärille, koska emme tienneet, onko enää normaalia, että paranemiseen menee näin kauan aikaa. Hän oli sitä mieltä hevonen kannattaisi tuoda klinikalle varmuuden vuoksi. Aika on nyt varattu ja suuntaamme perjantaina trailerin kanssa klinikalle.

Pudotimme kauramäärää, koska Ukko on ollut jo pidemmän aikaa vain käyntityöskentelyllä ja tästä eteenpäin ainakin perjantaihin asti täysin levossa. Ukko on ollut niin levoton, että kauramäärän pudottaminen voisi olla kokeilun arvoinen juttu. Levottomuus voi kylläkin johtua ylimääräisen energian kerääntymisen lisäksi muistakin stressiä aiheuttavista tekijöistä kuten kipu.

Ukkoa potkaistiin viime kesänä vain pari päivää sen jälkeen, kun se pääsi laumaan. Nyt kävi aivan sama juttu. En usko tämän olevan sattumaa vaan selkeä merkki siitä, ettei Ukko yksinkertaisesti osaa elää laumassa. Se ei osaa puolustautua ja se on liian luottavainen. Se luulee, että kaikki hevoset ovat yhtä ystävälliä kuin se. Ukko vain menee suinpäin moikkailemaan uusia hevosia, jotka eivät sitten tykkää niin suorasta lähestymisestä ja antavat kaviosta. Ukko kun ei potki eikä pure. Maastossakin nuoren tamman kanssa korkeintaan vain luimisteli, kun tamma tuli liian lähelle. Viime kesäisen laumaelon jälkeen Ukko pelkäsi muita hevosia lähes puolen vuoden ajan. Nyt se on taas muuttunut sellaiseksi "kaikkien kaveri" -tyypiksi.

Onhan laumalla nyt mennyt hyvin, mutta, jos tällainen kivinen alku on Ukon kohdalla enemmänkin sääntö kuin poikkeus, harkitsen kahdesti haluanko laittaa sitä enää laumaan laitumelle tai muutenkaan. Nykyisen tarhakaverin seura laitumella saa tulevaisuudessa riittää...

Herttainen hepsukas <3

Kaaren vaihtoa

Olin yhteydessä satulaseppään, ja hän oli sitä mieltä kuulemansa perusteella, että nykyinen satulamme on Ukolle joko liian suora tai/ja kapea. Hän kehotti kokeilemaan satulaan leveämpää kaarta. Ensin punaista ja sitten vaikka jopa valkoista, joka on levein kaari. Jos tämä ei auta, kaarevamman satulan ostaminen taitaa olla edessä.

Onneksi sain punaisen kaaren lainaan niin ei kaapit täyty ylimääräisistä kaarista. Voin siis halutessani ostaa kaaren itselleni, jos se on sopiva tai palauttaa takaisin omistajalleen.

Täysin käyttämätön punainen kaari on vielä pakkausessaan. Paketissa olevasta kuvasta näkyy etukaarien koko kirjo; keltainen on kapein, valkoinen levein.

Meiltä löytyvät kaaret. Ero ei ole kovin suuri, mutta pienikin ero leveydessä voi tehdä paljon.

Aukaistu satula.

Toistaiseksi emme ole vielä saaneet hikijälkeä satulasta punaisen kaaren kanssa. Eilen oli sen verran viileä keli eikä Ukko pystynyt ravaamaan, joten hiki ei tullut. Kävimme eilen maastossa. Kentällähän Ukko on liikkunut todella nihkeästi ja nyökkäillyt päällään. Päätimme lähteä maastoon ottamaan suoralla reipasta ravia, koska nihkeys ja pään nyökkäily on saattanut johtua myös siitä, että Ukko ei ole ravannut pitkään aikaan emmekä ole uskaltaneet pyytää sitä kunnolla eteenpäin, jolloin Ukko haahuilee hitaassa ravissa. Teoria osoittautui kuitenkin vääräksi, kun Ukko nyökki myös maastossa päällään vasemman etujalan kohdalla.

En tiedä, pitäisikö tässä alkaa jo huolestua? Ukkoa potkaistiin noin kaksi viikkoa sitten. Käynti on ollut kaikean aikaa hyvää, mutta ravi on ajan mittaan huonontunut (lihas kipeytynyt tärehdyksestä jälkijunassa). Toisaalta, kyllähän sen itsekin tietää, että lihaksen paranemisessa menee aikansa.

Ajattelin vielä loppuun laittaa muutaman kuvan Ukon ja Ukon tarhakaverin uudesta tarhasta! :)

Kuva otettu portilta päin.

Kuva otettu portille johtavan "käytävän päästä".

Kuva otettu tarhan päädystä. Satu istuskelee portin luona.

Vaikka Ukko kaverineen oli ehtinyt olla laiduntamisen jälkeen tarhassa vain pari tuntia, huomasi selvästi, että ne olivat käpytelleet jo ympäri tarhaa. Ukko on selvästi vaeltajaluonne. Se liikkuu varmaankin tallin hevosista eniten, joten on hienoa, että se sai enemmän tilaa liikkumiseen. Ukon tarhakaveri ei liikkunut yksinään kovinkaan paljoa, mutta nyt se saa liikettä, kun se seuraa Ukkoa ympäri tarhaa. Voi olla, että Ukko ei jaksaisi tuollaista perässä kulkevaa kaveria 24/7, mutta nyt se tuskin hermostuu, kun päsee yöksi karsinaan omaan rauhaan. Toivon kovasti, että ruunat saavat pitää tarhan tulevaisuudessakin. :)

Opetusmestarina

Herrasmies Ukko toimi eilen nuoren suomenhevostamman Pepin "tukena ja turvana" sekä esimerkin näyttäjänä maastossa. Tosi hienosti meni eikä Ukko välittänyt, vaikka tamma välillä ryntäili häntään kiinni. Ukko näytti korkeintaan yrmeää ilmettä silloin. ;) Kokemattoman maastoilijan mukana tuleekin olla tuollainen kaveri mukana, joka ei välitä sen kokemattoman sinkoiluista. Ajattelimme lähteä toistekin lenkille yhdessä.

Hieno maastomopomme viime talvena lenkillä. <3

Olin myös yhteyksissä satulaseppään, mutta toistaiseksi en ole saanut vastauksia. Voi olla, että hänen pitää tulla paikan päälle katsomaan tilannetta.

Satulan hikijälkihän on sellainen, että keskivaiheelle jää täysin vaalea kohta. Hikijälki on kaikista tummimillaan takapaneelien kohdalla. Tähän voisi sopia ajatus, jossa satula kippaa taaksepäin, jolloin etuosa jää ikään kuin irti. Istuessani selässä en saa työnnettyä yhtään sormea takapaneelien ja satulan väliin, kun satulan etuosassa saan työnnettyä sormet kohtuu pitkälle. Tämä siis voisi kieliä siitä, että satula kippaa taaksepäin. Voisiko runko olla epäsopiva?