 |
| Ukko syömässä iltaheiniään. Välillä pitää kurkkia, mitä tallikäytävällä tapahtuu. |
Lue halutessasi ensimmäisestä ja toisesta hieronnasta
Viime hieronnan jälkeinen aika oli pienoinen pettymys. Ukko ei mennyt selkeästi parempaan suuntaan, kuten ensimmäisen hieronnan jälkeen, ja se oli alle viikon päästä yhtä huono, kuin ensimmäisen hieronnan jälkeen toisella viikolla. Pieni epätoivohan siinä meinasi iskeä, kun alle viikon jälkeen hieronnasta hevonen oli taas todella huono liikkeissään. Takajalat askelsivat jäykkää, lyhyttä askelta hevosen etuosan perässä. Hieroja oli siis kutsuttava jälleen paikalla.
 |
| Ukko tutkailee kuvajaistaan. :D |
 |
| Ukko on pysynyt tänä talvena hyvässä lihassa. Vaikka Ukkoa on ratsastettu viime kesästä lähtien lähinnä käynnissä, hieroja kehui, että se on paremmassa lihaskunnossa kuin viime kesänä. Kaula kaipaisi vielä enemmän lihasmassaa. Ei siis pidä aliarvoida käynnin tehokkuutta! |
 |
| Ukko hölköttelemässä maneesissa viime hieronnan jälkeen. |
Tällä kolmannella hierontakerralla hieroja lähestyi ongelmaa hieman toisella tavalla. Pääsimme taas pintaa syvemmälle ongelman suhteen. Ensinnäkin minun täytyy korjata väitteeni, jonka mukaan vasemmalta puolelta rusto (yhdistää takajalat selkärankaan) olisi vioittunut. Näin ei ole, sillä rustossa ei ole mitään vikaa, mutta sen kohdalla olevat lihakset puolestaan painavat johonkin hermoon.
Taas on todettava, että hevosten kanssa kaikki on mahdollista, ja syy ongelmiin voi löytyä melkein mistä vain. Nimittäin, kun hieroja mobilisoi vasenta etujalkaa, hän huomasi, että lavan kohdalta lannerangalle yhdistävä lihas on jännittynyt. Ukkoahan potkaistiin viime kesänä vasemman etujalan olkaniveleen. Ehkä potku osui suoraan hermoon tai sitten ongelma on muodostunut lannerangalle, kun hevonen on joutunut varomaan vasenta etujalkaansa. Toisaalta Ukolla on ollut jo paljon aiemmin ongelmia lannerangalla, joten voi myös olla, että ruston kohdalla hermoon painava lihas on se kaikista perimmäisin syy lannerangan ongelmiin. Näistä, kun ei koskaan voi tietää!
Hieronnasta on nyt kulunut viikko ja meillä on mennyt ihan hyvin. Edistymistä on tapahtunut hieman maltillisemmin kuin ensimmäisen hieronnan jälkeen, mikä on mielestäni ihan hyvä asia. Hiljaa hyvä tulee! Eilen Satu kävi jo Ukon selässä kävelemässä pikkumaastolenkin ilman satulaa. Olemme kovasti hieroneet ja venytelleet Ukkoa sekä jumpanneet sitä. Toivottavasti edistyminen jatkuu eikä ihan heti tarvitse kutsua hierojaa.
 |
| Ukko nautiskelee päähieronnasta. :) |
Tuossa kuvassa missä Ukko haistelee kavallettipidikettä niin tosissaan näkee että se on hyvässä lihassa. Hieno juttu :)
VastaaPoistaPitkällinen prosessi todellakin tuo kuntoutus. Mut sitten kun siihen asennoituu niin että näin mennään nyt vähän pitempään, niin jospa se "normaaliarkikin" sieltä tulisi.
Olemme myös asennoituneet siihen, että Ukko ei välttämättä enää kestä samanlaista käyttöä kuin aiemmin. Avainsanat ovat liikunnan säännöllisyys ja tasapainoisuus. Mennään päivä kerrallaan ja katsotaan, millaista käyttöä Ukko kestää. :) Onneksi "totinen" ratsastus ei ole meille se pääasia hevostelussa. Ukko on niin hyväluontoinen ja tärkeä meille, ettei sitä raski pistää pois, jos se kuitenkin pystyy jatkamaan kanssamme "osa-aikaeläkeläisenä". ;)
Poista