Projektin esittely ja edistyminen

Heinälaatikon suunnitelma

Sanotaan, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Teen kyllä aina suunnitelman, mutta lopputulos on yleensä aina toisenlainen. Tämä heinälaatikko ei tehnyt asiaan poikkeusta. Alunperin oli tarkoitus tehdä kaksi heinälaatikkoa. Päätimme kuitenkin lopulta tehdä vain yhden laatikon, josta voi syödä molemmilta puolilta ihan aikataulusyistä. Emme nimittäin ehtisi millään tehdä kahta laatikkoa ennen talvea. 

Naapuriltamme löytyy takapihaltaan puutavaraa, joka on vapaasti käytettävissämme. Teimme vanhasta valumuotista (koohtuu vaneerista ja lankuista) heinälaatikolle pohjan ja sahasimme lankuista sopivan mittaisia pätkiä kehikoksi. Ja tässä välissä ihan rehellisyyden nimissä sanottakoon: kun puhun "meistä" tarkoitan käytännössä isääni. Minä olin lähinnä vain apulaisena. :D

Leveys 60cm, pituus 80cm ja korkeus 80cm.

Alunperinhan oli siis tarkoitus tehdä noilla mitoilla (60x80x80) kaksi heinälaatikkoa. Uskon kuitenkin, että mitat riittävät yhteenkin laatikkoon. Tarkemmin ajateltuna kahteen tuon kokeiseen laatikkoon olisi mennyt heinää yli hevosten päiväntarpeen. Sitä paitsi laatikkoon voi ihan hyvin lisätä heinää kesken päivän, kun tallinpitäjä käy muutenkin jakamassa heiniä muille hevosille. 

Seuraava työvaihe oli tehdä laatikon sisälle tarvittavat elementit, eli väliseinä ja kaltevat pohjat, jotta heinä valuisi hyvin verkkoa vasten. Kalteva pohja on hyvä tehdä liukkaasta materiaalista kuten vesivaneeri (sitä mekin käytimme).

Tähän kiinnitetään rautaverkko, jonka silmäkoko on 50x50mm. (samoin tietenkin toiselle puolelle)

Rakentelimme heinälaatikkoa viime viikonloppuna. Ensi viikonloppuna jatketaan. Seuraavassa vaiheessa kiinnitämme rautaverkon sisäpuolelta päin. Sen jälkeen enää kaksi sivuseinää ja katto, ja heinälaatikko onkin jo valmis. Katosta on tarkoitus tehdä saranoilla avautuva. 

Miksi sitten heinälaatikko? Yksinkertaisesti syy on Ukon hyvinvointi. Hevonen on luotu syömään jatkuvasti pieniä määriä. Tarkoitus olisi, että laatikossa saisi olla koko ajan heinää ja hevoset oppisivat syömään vain tarvittaessa. Heinälaatikon idea perustuu siihen, että hevonen kokee itsensä nopeammin kylläisemmäksi, koska se joutuu pureskelemaan heinää paljon enemmän, koska verkko estää sitä ahmimasta. Olen huomannut, että Ukko välillä pureskelee aidan tolppia tylsyyttään, joten toivottavasti tämä käytös loppuu ennen kuin se on kunnolla alkanutkaan heinälaatikon myötä. 

Syömiseen kuluu enemmän aikaa, joka on siis sekä mahan että henkisen hyvinvoinnin kannalta hyvä juttu. Tarhasta olosta tulee mielekkäämpää, kun on koko ajan jotain puuhaa. Lisäksi heinähävikki pienenee ja mahaan pääsevä hiekan määrä tippuu minimiin. Ainoa miinuspuoli tässä on se, että liikkuminen vähenee. Kaikkea ei voi saada. Ehkä teemme ensi kesänä toisenkin heinälaatikon, jolloin Ukko voi kulkea laatikoiden väliä.