perjantai 18. lokakuuta 2013

Tekeepä hyvää

Keskiviikon tunnelmia hieronnasta.
Ei Ukko ihan koko aikaa ollut noin tyytyväisen näköinen. Alkusivellyksissä Ukko oli jopa vähän levoton. Erityisesti kaulan ja lavan kohdalla se yritti liikkua eteen- ja taaksepäin. Se kuitenkin rauhoittui niskahieronnan yhteydessä.

Hierojamme kehui heti, miten Ukko on saanut vielä laidunkaudenkin jälkeen lihaa ympärilleen. Olen itsekin huomannut, miten Ukon kaulaan harjan tyveen on kertynyt vähän rasvaa. Jes, olen niin iloinen! Ukko ei ole vielä koskaan ollut näin hyvässä kunnossa. Jotkut joutuvat murehtimaan hevosensa lihomista, mutta me vain innoitsemme siitä. Toisaalta ei se laihtumisenkaan pelko sen parempi ole. "Lellittelijäluonteena" on niin ihanaa, kun saa syöttää hevoselleen niin paljon ruokaa kuin se vain jaksaa syödä. :D


Laidunkauden päätyttyä juttelimme tallinpitäjämme kanssa, miten tulevana talvena menetellään, jotta Ukko pysyisi kunnossa. Sovimme niin, että Ukko saa syödä heinää niin paljon kuin se jaksaa. Sillä on edelleenkin ruoka-ajat, mutta erityisesti yhdentoista heiniä on suurennettu niin paljon, että ne riittäisivät suurin piirtein seuraavaan ruokailuun. Aamuheiniä karsinaan ja kolmen heiniä tarhaan ei ole hirveästi pystytty suurentamaan, koska ensinnäkin hevoset menevät syönnin jälkeen ulos ja tulemme yleensä illalla liikuttamaan ja hevoset otetaan sen verran aikaisin sisälle, että osa heinistä voisi jäädä syömättä

Vapaa heinä olisi muuten mahdollinen, mutta meidän pitäisi ostaa jokin ruokintakatos. Paalin tuominen tarhaan ei ole monestaan syystä hyvä ratkaisu. Ensinnäkin sitä heinää polkeutuisi ihan hirveästi ja heinän laatu kärsisi, kun paali olisi ulkona säiden armoilla. Lisäksi paalin sisällöstä ei voi kunnolla tietää, jos sitä ei aukaista ja käydä kunnolla läpi. Toistaiseksi tämä nykyinen heinäjärjestely on ihan hyvä. Ukko saa myös iltaisin noin desin öljyä.

Mitä muuta hieronnasta? No Ukko oli ihan ok. Vasemman puolen lapa on nyt virallisesti terve. Lanneranka oli parempi kuin koskaan. Hieman Ukko sen käsittelyä jännitteli, mutta ei mitenkään pahasti. Peräpäätä hierottaessa, Ukko tarjosi jonkin verran peppuaan, mutta hyvin vähän. Ihmetystä herättää Ukon ihon "ötökänsyömät". Nyt ei nimittäin ole enää ötököitä... Yritimme jälleen pohtia Ukon iho-oireilun syitä ja johtuuko kesän iho-oireilu edes ötököistä. Sillä oireileminen on ollut aika outoa. Se on aaltoillut samaan tapaan kuin talvella esiintyneet iho-ongelmat. Välillihän Ukko ei oireillut ollenkaan ötököihin ja välillä taas todella rajusti.

Spiina(?)pisteiden käsittelyä. 
Kaviot eivät ole kovin hyvässä jamassa. Ehkä näiden kavioiden kuntouttamiseen tarvitaan erityisosaamista ja siksi seuraavan kengityksen pyydämme eräältä CE-F-kengittäjältä, jotta saamme toisenkin näkemyksen.

Tarkkasilmäiset varmaan huomasivat Ukon etupolvien alla olevat luupatit. Ne ovat pikkuhiljaa tulleet tässä kahden vuoden aikana eikä syytä tiedetä. Ainakaan kolhiintumisesta ei pitäisi johtua. En sitten tiedä, johtuisitvatko ne kokkapolvien aiheuttamasta rasituksesta.

Mobilisointia. Hieroja kehui -kuten aina- Ukon notkeutta. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoithan asiallisesti, kiitos! :)