Ukon kouluttamisesta

Olen aina ajatellut, että minä tai Satu emme ole tarpeeksi tasokkaita kouluttamaan Ukkoa tai ylipäätään mitään hevosta. Alunperin Ukkoa tarjottiinkin meille vain maastopolleksi, ettei sitä tarvitsisi lopettaa "hyödyttömänä". Aloimme kuitenkin opettaa Ukolle perusjuttuja huomaamattamme. Loppukesästä halusimme tosissamme alkaa kouluttaa Ukkoa pelkästä maastopollesta ratsuksi, mutta silloisen tallin resurssit eivät kuitenkaan olleet ratsu-uralle idylliset, joten vaihdoimme tallille, jossa oli kenttä.

Uudella tallilla emme kuitenkaan tienneet, miten koulutuksessa tulisi edetä tai, mitä Ukolle pitäisi opettaa ensin. Eihän meillä ollut mitään kokemusta hevosen kouluttamisesta! Niinpä osallistuimme kerran viikossa tunnille ja treenasimme itsekseen tunnilla käytyjä asioita. Annoimme myös Ukkoa ratsutukseen aina välillä.

Aloitimme siitä, että Ukko liikkui siellä, missä halusimme eli uralla. Ravin ylläpitäminenkin oli vaikeaa, mutta, kun se oli opittu, aloimme vaatimaan rauhallisempaa ravia. Pikkuhiljaa aloimme pyytää ympyrällä asetusta, joka on edelleen aika haastavaa Ukolle, koska sillä oli aiemmin hammaspiikkejä.

Lähdimme myös hyvin varhain opettamaan Ukolle laukkaa liinassa. Opetimme ääniavun"laukka" ja käytimme sitä myöhemmin talvella ratsastajan ollessa selässä. Ukko nostaa laukan aina ravikiihdytyksen kautta, mutta kiihdytysaika on lyhentynyt koko ajan. Esim. Talvella laukan nostamiseen saattoi mennä kentällä jopa kolme kierrosta ja nyt Ukko nostaa sen yhden lyhyen sivun aikana. Laukkakin on parantunut talvesta! Silloin se oli kauheaa kaahailua, mutta nyt Ukko mahtuu hyvin laukkaamaan kentällä.

Mielen virkistykseksi menimme myös puomeja ja hyppäsimme yksittäistä ristikkoa. Ukko ei  tykännyt puomeista; se kielteli niille ja näytti aina hapanta naamaa. Ristikoista se kuitenkin innostui ja tuntui kuumuvankin niistä. Nykyisin Ukko ylittelee niin esteitä kuin puomeja mielellään.

Ukon takia olisi ollut hienoa, jos sen olisi huolinut osaava ratsastaja, joka oikeasti osaa kouluttaa. Olen siitä huolimatta ylpeä minun ja Sadun saavutuksista sen kanssa. Näen niin, että Ukolla on parempi olla meidän ehkä amatöörimäisissä, mutta pehmeissä otteissa,  kuin montussa maatumassa, kaupan lihatiskillä tai jossain toimettomana. 

Nyt täytyy kuitenkin lähteä tallille, joten heippa! :)