Muutama sana Ukon ratsutuksesta

Maanantaina Ukolla oli siis ratsutus, ja ratsuttajana oli valmentajamme/opettajamme Laura. Kumpi hän on vai onko opettaja ja valmentaja sama asia? Pahoittelut, jos käytän väärää termiä. Ja Laurasta tuli mieleen, että Ukon elämässä on ollut kolme Lauraa. Ensimmäinen valmentajamme yhdellä aiemmalla tallilla oli nimeltään Laura, myös nykyinen valmentajamme on nimeltään Laura  sekä liikuttajamme on nimeltään Laura. :D

Laura ratsutti Ukkoa vähän senkin takia, että hän voisi selästä käsin katsoa sitä satulaa. Ja toki opettaminenkin on varmasti helpompaa, kun on ratsastanut itse hevosella. Laura ratsasti kuolaimettomilla.  

Laura teki käynti- ja ravityöskentylyä isolla pääty-ympyrällä. Hän haki hyvää tempoa ja tasapainoa sekä yritti houkutella Ukkoa taipumaan.

Aluksi Ukko oli helteen takia aika hidas liikkumaan. Se ei siis näyttänyt ollenkaan siltä, että sillä olisi vaikea liikkua satulan takia vaan se ei yksinkertaisesti olisi viitsinyt liikkua kuuman takia. Ensimmäisellä satulan kokeilukerralla huomasi selkeästi, että Ukko ei halunnut liikkua, koska se tuntui vaikealta. Satuloituamme satulan reilusti taaemmaksi, liikkuminen helpottui heti. Laurankin mielestä satula tuntui ihan hyvältä ja Ukkokin liikkui hyvin, kun pääsi vauhtiin.

Tällä hetkellä satulassa on täytettä takana, koska paneelit ovat painuneet sieltä takakaarella istumisesta. Edessä ei ole ollut ollenkaan täytettä tasoittamassa Ukon puolieroja, koska on tuntunut, että niitä ei enää tarvitse. Ratsastaessakaan ei enää huomaa juuri ollenkaan vasemmassa ja oikeassa kierroksessa eroja eikä tarvitse yrittää epätoivoisesti polkea jalustinta oikealle, koska tuntuu, että on vinossa. Olen kuitenkin miettinyt, että vasemmalle voisi laittaa vähän täytettä, koska viime päivinä Ukko on taas vastustellut vanyttelyissä vasemman etusen venyttämistä. Voi olla, että satula edelleen painuu aavistuksen kieroon puristamaan. Seurataan tilannetta.

Käynnissä Ukolla on kuulemma asiat jo ihan hyvin hallussa. Täytyy vain kiinnittää huomiota siihen, että Ukko liikku kunnolla eteen, koska silloin se alkaa herkästi kiemurella raviin siirtymisen yhteydessä ja siirtyminen tapahtuu loikalla. Ravissa kaikki oli selkeästi haastavampaa. Ukko punkee ulospäin, mutta heti, kun Laura huomasi, että Ukko myötäisi edes vähän ulkopuolelta, hän heti myötäsi reilusti sisäohjasta. Ukko alkoikin pikkuhiljaa hoksaamaan, mistä oli kyse. Välillä se jo kurkkasi päällään sisäänpäin.

Vasemmassa kieroksessa ravissa Ukko taipui paremmin, mutta tasapaino taas oli huonompi. Laura kehui Ukon hyvää kääntymistä istunnalla. Lisäksi hevonen oli muutenkin parempi, kun hän oli odottanut.