Meidän tarina

Loppukeväästä 2011 Satun äiti kertoi minulle ja Satulle hevosesta, joka tarvitsi hoitajaa kesäksi. Puhe oli, että voisimme käydä hoitelemassa ja ratsastamassa sitä aina silloin tällöin, ja samalla saada oppia hevosten käsittelystä.

Menimme  katsomaan Ukkoa. Se jännitti uusia ihmisiä ja oli sen takia levoton hoitotilanteessa. Selailin myös Ukon päiväkirjaa, jossa oli tämän tyyppisiä tekstejä: "Kävin Ukolla maastossa ja se pillastui". Olin hieman epäileväinen tätä kiltiksi sanottua hevosta kohtaan, mutta menin kuitenkin sen selkään.

Kesä 2011
Ensimmäinen ratsastuskokemus ei ollut mikään parhain. Ukko oli hyvin laiska. Se osasi hädintuskin mennä siellä, missä käskin. Se kompuroi ja kiemurteli, eikä ravi pysynyt yllä. Ainoa positiivinen asia tuossa ratsastuskerrassa oli Ukon ihanan keinuva käynti. Vaikka Ukon ensimmäinen tapaaminen ei ollut kovin hyvä eikä herränyt mitään rakkautta ensisilmäyksellä -tunnetta, suostuimme silti hoitamaan tuota isokorvaista kaveria.

Menimme hoitamaaan Ukkoa ensimmäistä kertaa aivan toukokuun lopussa. Hyvin pian meille lyötiin käteen ylläpitosopimuspaperi, jossa ilmoitettiin, että olemme täysin vastuussa tästä hevosesta kesän loppuun asti. Olimme aluksi hieman hämillänne, koska meillä ei ollut mitään kokemusta hevosen pidosta. Suostuimme kuitenkin ja hoidimme Ukkoa koko kesän joka päivä. Laitoimme sille veden, siivosimme tarhan jätöksistä ja teimme tallinpitäjän vihkoon jättämiä tehtäviä. Ratsastimme muutamia kertoja viikossa maastossa ja tarhassa. Muuten vain touhusimme Ukon kanssa.

kesä 2011


Ukko ei ollut halukas liikkumaan ahtaan satulan takia. Se pysähteli ja kääntyi useita kertoja takaisin kotiin maastolenkin aikana. Jo tallipihasta lähteminen aiheutti vaikeuksia. Ukko kuitenkin nautti vauhdista eikä silloin yrittänytkään mitään.

Ukko osasi pysähtyä, kääntyä ja ravata kovaa. Sillä ei ollut tasapainoa ympyrällä ravaamiseen, se ei osannut laukata ja se kompuroi paljon. Aluksi Ukko tuli meille vain maastopolleksi, mutta saimme huomata, ettö aloimme opettamaan sille kesän aikana puomin ylitystä ruohon perässä ja ratsastaessa perusasioita. Ukolla ei kuitenkaan ollut motivaatiota ratsastuksen suhteen ja aloimme jo epäillä, että tuleeko siitä koskaan ratsua.

Kesä 2011

Kesän lopussa Ukon omistajat olettivat, että jatkamme talveen Ukon hoitamista. Kerroimme, ettemme koulun takia ehtisi, mutta he vetosivat siihen, että Ukko menee muuteen teuraaksi. Suostuimme, mutta siirsimme Ukon uuteen talliin syyskuussa 2011 mm. kentän puuttumisen takia.

Uudelle tallille siirryttyä ja sopivan satulan löydyttyä Ukko on kehittynyt ja saanut lihasmassaa. Talli kuitenkin alkoi vähentämään hevosia ja näin supistamaan toimintaansa, joten jouduimme taas vaihtamaan tallia toukokuussa 2012. Seuraava tallipaikka osoittautui kuitenkin sopimattomaksi Ukolle, joten muutimme jälleen uuteen talliin lokakuussa 2012.

31.8.2013 Ukko siirtyi omistukseemme. 
2.1.2017 Ukko jouduttiin lopettamaan cushingin taudin takia. 

Kesä 2011

5 kommenttia:

  1. Hmm, siis, onko Ukko nyt teidän oma vai jonkun muun? Minkälainen sopimus teillä siitä on?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ukko on virallisesti jonkun muun omistuksessa, mutta Sadun äiti on sen omistusoikeuden vuokraaja (ei tarvitse maksaa mitään). Ukko on meillä ylläpidossa ja siitä on ihan kirjallinen sopimus, jonka tärkein pointti taitaa olla, että olemme vastuussa Ukosta.

      Ukko on kuitenkin käytännössä meidän oma, sillä sen omistajat eivät tee sillä enää mitään.

      Poista
    2. En ole hirveästi puhunut näistä omistusjutuista, koska en ole itsekään kunnolla kärryillä niistä. :D

      Poista
  2. Mistä tuo rungoton satula löytyi ja onko sillä mitään merkkiä? Käytetty vai uusi? Entä hinta? Aivan ihanan näköinen ja olisin kiinnostunut vastaavanlaisesta jossain vaiheessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko tämä kommentti tullut väärään paikkaan? :) "Kuinka kaikki alkoi" -sivulla ei ole esitelty yhtään rungotonta satulaa.

      Poista

Kommentoithan asiallisesti, kiitos! :)